Monikielinen lapsi kasvaa arjessa kahden tai useamman kielen ympäröimänä, ja tämä on yhä useamman perheen todellisuus. Monikielisyys on maailman yleisin ”kieli”. Kun huoli lapsen puheesta tai kielestä herää, on tärkeää tietää, ettei tavallinen yksikielisille lapsille suunniteltu arviointimalli kerro koko totuutta monikielisen lapsen tilanteesta.
Kielen kehityksen arviointi on jo itsessään vaativa tehtävä, mutta kaksikielisen tai monikielisen lapsen kohdalla haaste moninkertaistuu. Väärinymmärretty tai puutteellisesti toteutettu arviointi voi johtaa turhiin huoliin tai pahimmillaan jättää todellisen tuen tarpeen tunnistamatta. Tässä kirjoituksessa avaamme, miksi monikielisen lapsen arviointi eroaa yksikielisen lapsen arvioinnista ja mitä laadukas arviointi käytännössä tarkoittaa.
Miksi tavallinen arviointimalli ei riitä
Perinteiset kielen kehityksen arviointimenetelmät on kehitetty ensisijaisesti yksikielisiä lapsia varten. Ne mittaavat sanastoa, lauserakenteita ja kielellistä päättelykykyä yhdellä kielellä, useimmiten suomeksi, ja ovat usein myös vahvasti kulttuurisidonnaisia. Kun tätä samaa mallia sovelletaan monikieliseen lapseen, tulos voi näyttää huolestuttavalta, vaikka lapsen kokonaiskielellinen kehitys olisi täysin ikätasoista.
Monikielinen lapsi jakaa kielellisen kapasiteettinsa kaikkien käyttämiensä kielten kesken. Jos arvioidaan ainoastaan suomen kielen taitoa, nähdään vain osa kokonaisuudesta. Lapsi saattaa esimerkiksi osata tietyn käsitteen vain toisella kielellään, mikä tekee yksikielisestä sanastotestistä epäluotettavan mittarin. Tämä ei tarkoita kielihäiriötä, se tarkoittaa monikielisyyttä.
Monikielisen lapsen kielen kehityksen erityispiirteet
Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on, että monikielisyys ”sekoittaa” lapsen puheen tai hidastaa kielellistä kehitystä. Tutkimusnäyttö on tässä selkeä: monikielisyys ei itsessään aiheuta kielihäiriötä eikä johda pysyvään kehityksen viivästymään. Se on normaali ja luonnollinen tapa omaksua kieliä.
Monikielisellä lapsella sanaston kartuttaminen kussakin yksittäisessä kielessä voi kuitenkin olla hitaampaa kuin yksikielisellä ikätoverilla. Tämä on täysin odotettavissa, koska lapsi rakentaa sanavarastoaan useampaan kieleen samanaikaisesti. Kun kaikki lapsen käyttämät kielet lasketaan yhteen, kokonaissanasto on usein ikätasoinen tai jopa laajempi. Lisäksi koodinvaihto eli kielten sekoittaminen samassa lauseessa on täysin normaalia monikieliselle lapselle eikä merkki häiriöstä.
Todellinen kielihäiriö monikielisellä lapsella näkyy kaikissa hänen kielissään, ei vain yhdessä. Tämä on keskeinen erottava tekijä, joka ohjaa puheterapeutin arviointia oikeaan suuntaan.
Luotettavan arvioinnin rakennuspalikat
Laadukas monikielisen lapsen kielen kehityksen arviointi rakentuu kokonaisvaltaiselle tiedonkeruulle, jossa huomioidaan kaikki lapsen käyttämät kielet ja hänen kielellinen ympäristönsä. Arvioinnissa ei riitä, että mitataan suomen kielen taitoa, on selvitettävä, millä kielillä lapsi arjessaan toimii, missä tilanteissa kutakin kieltä käytetään ja kuinka kauan hän on ollut eri kielten vaikutuspiirissä.
Kielitausta ja altistumishistoria
Arvioinnin pohjaksi tarvitaan tarkka kuva lapsen kielitaustasta. Milloin hän on ensimmäistä kertaa altistunut suomen kielelle? Puhutaanko kotona yhtä vai useampaa kieltä? Onko lapsi käynyt päiväkodissa tai koulussa eri kielillä? Nämä tiedot auttavat tulkitsemaan arviointituloksia oikein ja erottamaan normaalin monikielisen kehityksen mahdollisesta tuen tarpeesta.
Arviointi useammalla kielellä
Ihanteellisessa tilanteessa lapsen kielellistä osaamista arvioidaan kaikilla hänen pääkielillään. Käytännössä tämä voi tarkoittaa yhteistyötä tulkin tai toisen kielen osaavan ammattilaisen kanssa. Standardoitujen testien lisäksi käytetään epäformaalisia menetelmiä, kuten vapaata kerrontaa, leikkitilanteen havainnointia ja vanhempien haastattelua. Näin saadaan monipuolisempi ja totuudenmukaisempi kuva lapsen kielellisistä taidoista.
Puheterapeutin ja perheen yhteistyö arvioinnissa
Perheen rooli monikielisen lapsen arvioinnissa on korvaamaton. Vanhemmat ovat parhaita asiantuntijoita oman lapsensa kielellisestä arjesta, he tietävät, milloin lapsi käyttää mitäkin kieltä, miten hän kommunikoi eri ihmisten kanssa ja millaisia muutoksia puheessa on havaittu.
Hyvä arviointi rakentuu luottamukselliselle vuorovaikutukselle puheterapeutin ja perheen välillä. Meille Sanapolulla tämä tarkoittaa, että vanhempia kuullaan aidosti ja heidän havaintonsa otetaan osaksi arviointia, ei vain taustatietona vaan aktiivisena osana koko prosessia. Kulttuurisensitiivisyys ja arvostava kohtaaminen ovat erityisen tärkeitä silloin, kun perhe tulee eri kielellisestä tai kulttuurisesta taustasta.
Myös lapsen muut läheiset aikuiset, kuten päiväkodin tai koulun henkilökunta, voivat tarjota arvokkaita havaintoja lapsen kielellisestä toiminnasta arjen eri tilanteissa. Yhteistyö eri tahojen välillä vahvistaa arvioinnin luotettavuutta merkittävästi.
Milloin hakeutua puheterapeutin arvioon
Huoli lapsen kielen kehityksestä on aina riittävä syy hakeutua arvioon. Monikielisen lapsen kohdalla puheterapeutin toteuttama kielen kehityksen arviointi on erityisen tärkeää silloin, kun haasteet näkyvät kaikissa lapsen käyttämissä kielissä, lapsi välttelee kommunikointia tai vetäytyy vuorovaikutustilanteista tai kehitys tuntuu pysähtyneeltä pitkän ajan kuluessa.
Myös tilanne, jossa lapsi on asunut Suomessa jo useamman vuoden mutta suomen kielen kehitys ei etene odotetulla tavalla, voi olla merkki siitä, että taustalla on muutakin kuin kieliympäristön vaikutus. Varhainen arviointi on aina parempi vaihtoehto kuin odottaminen, oikea-aikainen tuki voi tehdä suuren eron lapsen kielelliselle kehitykselle ja itseluottamukselle.
Monikielisten perheiden kasvava määrä Suomessa tekee tästä aiheesta ajankohtaisemman kuin koskaan. Me Sanapolulla olemme sitoutuneet tarjoamaan laadukasta puheterapiaa ja kielen kehityksen arviointia myös monikielisille lapsille ja heidän perheilleen, kohtaamalla jokainen perhe yksilöllisesti, arvostavasti ja asiantuntevasti. Ota yhteyttä ja kysy lisää palveluistamme – autamme mielellämme löytämään sopivan tuen lapsellenne.