Mitä kielen kehityksen erityisvaikeus tarkoittaa lapsella?
Kielen kehityksen erityisvaikeus on neurobiologinen kehityshäiriö, jossa lapsen kyky omaksua ja käyttää kieltä on merkittävästi heikentynyt ilman selkeää ulkoista syytä, kuten kuulovammaa, kehitysvammaa tai autismikirjon häiriötä. Vaikeus voi koskea kielen ymmärtämistä, tuottamista tai molempia yhtä aikaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että lapsi oppii sanoja, lauserakenteita ja kielen sääntöjä selvästi hitaammin tai epätyypillisemmällä tavalla kuin ikätoverinsa. Kielen kehityksen häiriö lapsella ei johdu laiskuudesta tai motivaation puutteesta – kyse on aivojen tavasta käsitellä kielellistä tietoa. Vaikeus voi ilmetä esimerkiksi sanaston suppeutena, lauseiden muodostamisen hankaluutena tai vaikeutena ymmärtää monimutkaisia ohjeita.
Kielen kehityksen erityisvaikeus on yksi yleisimmistä lapsuusiän kehityshäiriöistä. Se vaikuttaa usein laajasti lapsen arkeen: oppimiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja itsetuntoon. Varhainen tunnistaminen on siksi erityisen tärkeää, sillä oikea-aikainen tuki voi merkittävästi parantaa lapsen kielellistä kehitystä ja arjessa pärjäämistä.
Mitkä ovat kielen kehityksen erityisvaikeuden varhaisimmat merkit?
Kielen kehityksen erityisvaikeuden varhaisimmat merkit näkyvät usein jo ennen kouluikää. Keskeisiä varoitusmerkkejä ovat sanaston kehittymisen hitaus, lauseiden muodostamisen vaikeus ikätasoon nähden, vaikeus ymmärtää ohjeita sekä puhumisen välttely tai turhautuminen viestintätilanteissa.
Merkit alle 3-vuotiaalla lapsella
Hyvin varhaisessa vaiheessa huoli voi herätä, jos lapsi ei jokeltele normaalisti ensimmäisen ikävuoden aikana, ei osoittele tai käytä eleitä vuorovaikutuksessa tai ei sano yhtään sanaa 18 kuukauden ikään mennessä. Alle 2-vuotiaalla lapsella kaksisanaisten ilmausten puuttuminen on merkki, johon kannattaa kiinnittää huomiota.
Merkit 3–5-vuotiaalla lapsella
Leikki-iässä kielen kehityksen häiriö lapsella voi näkyä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- Sanavarasto on selvästi suppeampi kuin ikätovereilla
- Lapsi käyttää lyhyitä, yksinkertaisia lauseita eikä muodosta moniosaisia ilmauksia
- Kertominen ja tarinoiden seuraaminen tuottaa vaikeuksia
- Lapsi ei tunnu ymmärtävän monivaiheisia ohjeita
- Muiden lasten on vaikea ymmärtää lasta
- Lapsi turhautuu helposti viestintätilanteissa tai vetäytyy niistä
On tärkeää muistaa, että yksittäinen merkki ei yksinään tarkoita erityisvaikeutta. Huoli kannattaa kuitenkin ottaa vakavasti, jos useampi näistä piirteistä toistuu arjessa säännöllisesti. Vanhempien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten havainnot ovat arvokasta tietoa kielen kehityksen viivästymän tunnistamisessa.
Miten kielen kehityksen erityisvaikeus eroaa tavallisesta puheen viivästymästä?
Tärkein ero on kehityksen etenemisessä: tavallisessa kielen kehityksen viivästymässä lapsi saavuttaa kielelliset taidot hitaammassa tahdissa mutta etenee johdonmukaisesti. Kielen kehityksen erityisvaikeudessa kehitys ei etene odotetulla tavalla tuesta huolimatta, ja vaikeudet jatkuvat usein kouluikään ja sen yli.
Tavallinen puheen viivästymä voi johtua monista tilapäisistä tekijöistä, kuten toistuvista korvatulehduksista, kaksikielisyydestä tai yksilöllisestä kehitysrytmistä. Monilla näistä lapsista puhe kehittyy itsestään, kun taustatekijä poistuu tai lapsi saa tukea. Kielen kehityksen erityisvaikeus sen sijaan on pysyvämpi piirre, joka vaatii ammattimaista arviointia ja suunnitelmallista kuntoutusta.
Käytännössä rajanveto ei aina ole yksinkertaista, ja siksi lapsen puheen kehityksen arviointi on tärkeää tehdä asiantuntijan, eli puheterapeutin, kanssa. Vain ammatillinen arviointi voi erottaa tilapäisen viivästymän ja erityisvaikeuden toisistaan luotettavasti. Varhainen tunnistaminen kielen kehityksen haasteissa on aina parempi vaihtoehto kuin odottava asenne.
Milloin lapsen kanssa kannattaa hakeutua puheterapeutille?
Puheterapeutille kannattaa hakeutua heti, kun herää huoli lapsen kielellisestä kehityksestä – ei kannata odottaa, että lapsi ”kasvaa yli” vaikeuden. Varhainen puheterapia lapselle on tehokkainta silloin, kun aivot ovat vielä erityisen muovautuvassa kehitysvaiheessa.
Erityisesti seuraavissa tilanteissa yhteydenotto puheterapeutille on suositeltavaa:
- Lapsi ei sano ensimmäisiä sanoja 18 kuukauden ikään mennessä
- Kaksisanaiset ilmaukset puuttuvat 2-vuotiaalta
- Lapsen puhe on vaikeaselkoista 3-vuotiaana
- Vanhemmalle, päiväkodin henkilökunnalle tai muille läheisille on herännyt huoli lapsen kielellisestä kehityksestä
- Lapsi turhautuu toistuvasti, kun ei tule ymmärretyksi
Puheterapeutille pääsemiseen on useita reittejä. Lääkäri tai neuvola voi tehdä lähetteen, jonka jälkeen Kela, hyvinvointialue tai sairaanhoitopiiri voi myöntää maksusitoumuksen – tällöin puheterapia on asiakkaalle maksutonta. Puheterapiapalveluihin voi hakeutua myös ilman maksusitoumusta, jolloin käyntimaksuista vastaa asiakas itse tai vakuutusyhtiö.
Muista, että huolen herätessä ei tarvitse olla varma diagnoosin olemassaolosta. Riittää, että jokin tuntuu erilaiselta. Ammattilaiset ovat juuri sitä varten, että he voivat arvioida tilanteen ja ohjata eteenpäin.
Sanapolku tukee lapsesi kielellistä kehitystä
Me Sanapolulla olemme erikoistuneet juuri tällaisten tilanteiden arviointiin ja kuntoutukseen. Tarjoamme puheterapiaa lapsille yksilöllisesti suunniteltuna, ja kaikki puheterapeuttimme ovat Valviran hyväksymiä laillistettuja ammattilaisia. Yli 10 vuoden kokemuksella olemme tukeneet lukuisia lapsia ja perheitä kielen kehityksen haasteissa eri puolilla Suomea.
Puheterapia voidaan toteuttaa vastaanotollamme, lapsen omassa ympäristössä – kuten kotona tai päiväkodissa – tai etäpuheterapiana tietoturvallisen videoyhteyden avulla. Joustavat toteutustavat varmistavat, että tuki tavoittaa lapsen siellä, missä se on hänelle luontevinta.
Jos sinulla on herännyt huoli lapsesi puheen tai kielen kehityksestä, älä odota – ota yhteyttä, niin selvitetään yhdessä, miten voimme auttaa. Tutustu palveluihimme ja ota ensimmäinen askel osoitteessa www.sanapolku.fi.