Monikielisyys vaikuttaa kielenkehitykseen monin tavoin, mutta se ei itsessään aiheuta kielenkehityksen vaikeutta eikä lisää puheterapian tarvetta. Monikielinen kehitys etenee usein hieman eri tahdissa ja eri tavoin kuin yksikielinen, ja lapsella voi esiintyä väliaikaista kielten sekoittumista tai viivettä tiettyjen kielellisten taitojen omaksumisessa. Tämä on täysin normaalia. Puheterapian tarve syntyy vasta, kun lapsella on todellisia haasteita kommunikaatiotaidoissa, jotka eivät selity pelkästään monikielisellä ympäristöllä ja jotka ilmenevät usein kaikissa lapsen käyttämissä kielissä. Asiantunteva arviointi on tärkeää, jotta voidaan erottaa tavalliset monikielisen kehityksen piirteet varsinaisista kielellisistä vaikeuksista.
Monikielisyys ja puheterapia: tärkeää tietoa kielen kehityksestä
Monikielisyys on Suomessa yhä yleisempää, ja arviolta joka kymmenes suomalainen lapsi kasvaa ympäristössä, jossa puhutaan useampaa kuin yhtä kieltä. Monikielisyys vaikuttaa lapsen kielenkehitykseen monella tavalla, mutta on tärkeää ymmärtää, että monikielinen kehitys on erilaista – ei heikompaa – kuin yksikielinen kehitys.
Monikielisillä lapsilla sanavarasto jakautuu usein eri kielten kesken, jolloin yhdessä kielessä sanavarasto saattaa vaikuttaa suppeammalta. Yhteenlaskettuna sanasto on kuitenkin usein yhtä laaja kuin yksikielisillä ikätovereilla. Lisäksi kielten välistä siirtovaikutusta tapahtuu, jolloin lapsi saattaa lainata rakenteita tai sanoja kielestä toiseen.
Puheterapiaa tarvitaan silloin, kun lapsen kielellinen kehitys poikkeaa merkittävästi tyypillisestä monikielisestä kehityksestä. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi:
- Lapsi ei kommunikoi lainkaan tai kommunikaatio on hyvin niukkaa millään kielellä
- Puheen ymmärtämisessä on selkeitä vaikeuksia kaikilla kielillä
- Lapsen ääntämys on niin epäselvää, että se vaikeuttaa ymmärretyksi tulemista
- Toisen kielen kehitys ei riittävästä altistuksesta ja tuesta huolimatta etene
- Lapsi ei tule ymmärretyksi omassa arkiympäristössään ja kielelliset haasteet vaikuttavat negatiivisesti lapsen mahdollisuuksiin osallistua aktiivisesti oman arkensa toimintoihin ja leikkeihin
Miten tunnistaa, tarvitseeko monikielinen lapsi puheterapiaa?
Monikielisen lapsen puheterapian tarpeen tunnistaminen vaatii asiantuntemusta ja ymmärrystä monikielisestä kehityksestä. Keskeinen periaate on tarkastella lapsen kommunikaatiotaitoja kaikissa hänen käyttämissään kielissä. Puheterapian tarve tulee todennäköisesti kyseeseen, jos lapsen kielelliset vaikeudet näkyvät samankaltaisina kaikissa hänen osaamissaan kielissä, tai jos toisen kielen kehitys ei altistuksesta ja tuesta huolimatta edisty.
Seuraavat merkit voivat viitata puheterapian tarpeeseen monikielisellä lapsella:
- Lapsen kielellinen kehitys on selvästi viivästynyttä verrattuna muihin monikielisiin lapsiin
- Lapsen on vaikea oppia uusia sanoja ja ilmaisuja millään kielellä
- Lapsi ei muodosta lauseita 3–4 vuoden iässä millään käyttämällään kielellä
- Vanhemmat, opettajat tai muut lähiaikuiset ovat huolissaan lapsen kielellisestä kehityksestä
- Lapsen kommunikaatiovaikeudet haittaavat hänen sosiaalista osallistumistaan
On kuitenkin täysin normaalia, että monikielinen lapsi saattaa sekoittaa kieliä, käyttää yhdessä kielessä toisen kielen rakenteita tai että yhden kielen kehitys etenee toista kieltä nopeammin. Nämä ovat luonnollisia monikielisen kehityksen piirteitä, eivätkä ne yksinään ole syy huoleen tai puheterapian tarpeeseen.
Onko monikielisyys riski vai voimavara puheterapian näkökulmasta?
Monikielisyys on selkeä voimavara lapsen kognitiiviselle kehitykselle. Usean kielen hallinta tukee aivojen joustavaa toimintaa, ongelmanratkaisutaitoja sekä metalingvististä tietoisuutta eli kykyä tarkastella kieltä objektiivisesti. Monikielisillä lapsilla voi olla parempi kyky keskittyä olennaiseen ja jättää epäolennaiset ärsykkeet huomiotta.
Monikielisyys ei itsessään aiheuta kielellisiä vaikeuksia tai lisää puheterapian tarvetta. Jos lapsella on synnynnäinen kielen kehityksen häiriö, se näkyy kaikissa hänen oppimissaan kielissä – monikielisyys ei pahenna tai aiheuta tätä häiriötä.
On kuitenkin tilanteita, joissa monikielisyys voi tuoda lisähaasteita:
- Jos lapsi ei saa riittävästi kielellisiä virikkeitä missään oppimassaan kielessä
- Jos lapsella on jo olemassa oleva kielellinen vaikeus, useamman kielen oppiminen samanaikaisesti voi olla työläämpää
- Jos lapsen kieliympäristö muuttuu äkillisesti (esim. muutto toiseen maahan)
Näissäkään tilanteissa ratkaisu ei ole monikielisyydestä luopuminen, vaan oikeanlaisen tuen tarjoaminen. Puheterapeutti voi auttaa perhettä löytämään parhaat tavat tukea lapsen kaikkien kielten kehitystä.
Millaista puheterapiaa monikielinen henkilö tarvitsee?
Monikielisen henkilön puheterapia eroaa yksikieliselle suunnatusta terapiasta monin tavoin. Sanapolun puheterapiapalveluissa huomioidaan monikielisyys kokonaisvaltaisesti, ja terapia suunnitellaan yksilöllisesti kunkin asiakkaan kielitaustan mukaan.
Monikielisille suunnatussa puheterapiassa:
- Arvioidaan mahdollisuuksien mukaan kaikkien kielten taitotasoa
- Tehdään yhteistyötä perheen kanssa, jotta myös kotikielten kehitystä voidaan tukea
- Käytetään kulttuurisensitiivisiä menetelmiä ja materiaaleja
- Keskitytään vahvuuksiin ja rakennetaan terapiaa niiden pohjalta
- Tarjotaan konkreettisia neuvoja vanhemmille kotikielten tukemiseen
Terapiakielenä on pääsääntöisesti suomi, jonka lisäksi käytetään puhetta ja ymmärtämistä tukevia menetelmiä, kuten kuvia ja tukiviittomia. Vanhempien ohjauksessa voidaan tarvittaessa hyödyntää tulkkia. Terapiassa opittuja strategioita voidaan soveltaa kaikkiin lapsen käyttämiin kieliin.
Sanapolun terapeutit ovat erikoistuneet lasten ja aikuisten puheen ja kielen kuntoutukseen. Lähestymistapamme on perhekeskeinen, ja osallistamme terapiaprosessiin lapsen koko lähiympäristön, jotta kuntoutus olisi mahdollisimman vaikuttavaa.
Mistä apua monikielisyyden haasteisiin? Sanapolun palvelut ja yhteystiedot
Sanapolku tarjoaa asiantuntevaa apua monikielisyyteen liittyvissä kielenkehityksen haasteissa. Puheterapeuteillamme on vahva osaaminen monikielisten lasten arvioinnissa ja kuntoutuksessa. Tarjoamme palveluja sekä vastaanotollamme että asiakkaan omassa ympäristössä, kuten päiväkodissa tai koulussa. Etäpuheterapia on myös mahdollista toteuttaa videoyhteyden avulla.
Puheterapiamme perustuu aina yksilölliseen arvioon ja terapiasuunnitelmaan. Ensimmäisellä käynnillä kartoitamme tarkemmin asiakkaan kielitaustan ja nykytilanteen, minkä jälkeen voimme suositella sopivinta etenemistapaa.
Puheterapiaan voi tulla maksusitoumuksella, joita myöntävät Kela, hyvinvointialueet tai sairaanhoitopiirit, jolloin puheterapia on asiakkaalle maksutonta. Puheterapiapalveluihin voi hakeutua myös ilman maksusitoumusta, jolloin käyntimaksuista vastaa asiakas itse tai asiakkaan vakuutusyhtiö.
Jos olet huolissasi monikielisen lapsen kielenkehityksestä tai tarvitset tukea monikielisyyteen liittyvissä kysymyksissä, ota yhteyttä Sanapolkuun. Verkkosivuiltamme löydät lisätietoa palveluistamme sekä yhteystietomme. Autamme mielellämme löytämään parhaat ratkaisut monikielisen kommunikaation tukemiseen.