Autismi vaikuttaa vuorovaikutukseen monin tavoin: autistinen henkilö voi käsitellä sosiaalisia tilanteita, eleitä, ilmeitä ja kieltä eri tavalla kuin neurotyypilliset ihmiset. Tämä ei tarkoita haluttomuutta olla yhteydessä muihin, vaan sitä, että vuorovaikutuksen tavat ja tarpeet voivat poiketa totutusta. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset, joita vanhemmat usein pohtivat etsiessään tukea lapselleen.
Miten autismin kirjo näkyy arjen vuorovaikutustilanteissa?
Autismin kirjo näkyy arjessa hyvin yksilöllisesti: toinen lapsi saattaa vältellä katsekontaktia ja puhua vähän, kun taas toinen puhuu paljon mutta pitää tiukasti kiinni omista aiheistaan. Yhteistä on usein se, että sosiaalisen kommunikaation säännöt, kuten vuorottelu, äänensävyn tulkinta tai epäsuorat viestit, eivät hahmotu samalla tavalla kuin muilla.
Autistinen lapsi voi esimerkiksi ottaa kielen hyvin kirjaimellisesti, jolloin huumori, ironia tai kuvaannolliset ilmaisut aiheuttavat hämmennystä. Leikkitilanteissa lapsi saattaa mieluummin leikkiä yksin tai rinnakkain muiden kanssa kuin aktiivisesti yhteisleikissä. Hän voi myös reagoida voimakkaasti odottamattomiin muutoksiin tilanteessa tai rutiineissa, mikä voi näyttää ulospäin hankalalta käytökseltä, vaikka taustalla on vuorovaikutuksen ennakoitavuuden tarve.
Autismin kirjo on laaja, ja jokainen lapsi on erilainen. Joillakin autistisilla lapsilla on erittäin vahva sanasto ja sujuva puhe, mutta silti vaikeuksia ymmärtää, milloin on sopivaa puhua tai miten toinen ihminen voi tuntea. Toisilla taas puheen kehitys on viivästynyt tai lapsi kommunikoi ensisijaisesti kuvien, viittomien tai muiden vaihtoehtoisten keinojen avulla. Autistisen lapsen vuorovaikutus onkin aina yksilöllinen yhdistelmä vahvuuksia ja tuen tarpeita.
Miksi vuorovaikutus voi tuntua kuormittavalta autistiselle henkilölle?
Vuorovaikutus kuormittaa autistista henkilöä usein siksi, että sosiaalinen tilanne sisältää samanaikaisesti paljon käsiteltävää tietoa: sanat, äänensävy, ilmeet, eleet, kehonkieli ja tilanteen konteksti täytyy kaikki tulkita yhtä aikaa. Kun tämä prosessointi vaatii tietoista ponnistelua, se kuluttaa huomattavasti enemmän energiaa kuin neurotyypillisellä ihmisellä.
Aistiyliherkkyydet lisäävät kuormitusta entisestään. Meluisa luokkahuone, kirkkaat valot tai yllättävät kosketukset voivat viedä niin paljon kapasiteettia, että vuorovaikutukselle ei yksinkertaisesti jää tilaa. Lapsi saattaa vetäytyä, lamaantua tai purkaa kuormituksen myöhemmin kotona, vaikka koulussa olisi näyttänyt pärjäävän hyvin.
Myös epäonnistumisen kokemukset sosiaalisissa tilanteissa voivat kasvattaa kynnystä yrittää uudelleen. Jos lapsi on toistuvasti huomannut, ettei hänen tapansa kommunikoida tule ymmärretyksi, hän voi alkaa vältellä tilanteita kokonaan. Tästä syystä on tärkeää, että ympäristö mukautuu lapsen tarpeisiin eikä pelkästään toisin päin.
Miten läheinen tai ammattilainen voi tukea autistisen henkilön vuorovaikutusta?
Autistisen lapsen vuorovaikutusta tukee parhaiten ennakoitava, rauhallinen ja lapsen omaa kommunikointitapaa kunnioittava lähestymistapa. Tärkeintä on luoda tilanteita, joissa lapsi kokee tulevansa ymmärretyksi, sen sijaan että häntä painostetaan toimimaan neurotyypillisellä tavalla.
Käytännössä tuki voi tarkoittaa monia asioita:
- Selkeiden, lyhyiden lauseiden käyttäminen ja riittävän ajan antaminen vastaukselle
- Kuvien, viittomien tai muiden vaihtoehtoisten kommunikointikeinojen hyödyntäminen tarvittaessa
- Tilanteiden ennakointi etukäteen, jotta lapsi tietää mitä odottaa
- Lapsen kiinnostuksen kohteiden hyödyntäminen vuorovaikutuksen rakentamisessa
- Onnistumisten huomaaminen ja vahvistaminen, ei vain virheiden korjaaminen
Ammattilaisille, kuten opettajille ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle, on tärkeää ymmärtää, että autistinen sosiaalinen kommunikaatio ei ole puutteellista, vaan erilaista. Yhteinen kieli löytyy usein silloin, kun molemmat osapuolet joustavat hieman omasta tavastaan.
Milloin puheterapia-arvio kannattaa hakea vuorovaikutuksen tueksi?
Puheterapia-arvio kannattaa hakea, kun lapsen kommunikaatio tai vuorovaikutus herättää huolta: puhe ei kehity odotetusti, lapsen on vaikea tulla ymmärretyksi, hän ei reagoi puheeseen tai sosiaalisiin tilanteisiin odotetulla tavalla, tai hän turhautuu voimakkaasti, kun kommunikointi ei onnistu. Arvio on hyödyllinen myös silloin, kun autismiepäily tai diagnoosi on jo olemassa.
Puheterapia-arviossa kartoitetaan lapsen kielelliset taidot, kommunikoinnin vahvuudet ja tuen tarpeet kokonaisvaltaisesti. Arvion pohjalta voidaan suunnitella yksilöllinen kuntoutus, joka tukee juuri tämän lapsen tapaa kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa. Puheterapia autismin kirjon lapsilla voi pitää sisällään puheen ja kielen harjoittelua, vaihtoehtoisten kommunikointikeinojen opettelua tai sosiaalisen kommunikaation taitojen vahvistamista.
Puheterapiaan voi hakeutua maksusitoumuksella, jonka myöntää Kela, hyvinvointialue tai sairaanhoitopiiri, jolloin palvelu on asiakkaalle maksuton. Puheterapiaan voi tulla myös omakustanteisesti tai vakuutusturvan kautta ilman maksusitoumusta.
Sanapolku tukee lapsesi vuorovaikutusta
Me Sanapolulla olemme erikoistuneet juuri tällaisiin tilanteisiin. Meillä on yli kymmenen vuoden kokemus puheen- ja kielenkehityksen sekä vuorovaikutuksen kuntoutuksesta lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. Kaikki puheterapiamme toteuttavat Valviran hyväksymät, laillistetut puheterapeutit, jotka päivittävät osaamistaan säännöllisesti.
Palvelumme ovat joustavia: terapia voidaan toteuttaa vastaanotolla, kotona, päiväkodissa, koulussa tai etäyhteydellä. Etäpuheterapia on erityisen kätevä vaihtoehto perheille, joilla on pitkä matka lähimmälle terapeutille.
Jos sinulla herää huoli lapsesi kommunikaatiosta tai vuorovaikutuksesta, älä odota epävarmuuden kanssa yksin. Ota meihin yhteyttä, niin selvitetään yhdessä, millainen tuki lapsellesi sopisi parhaiten. Löydät lisätietoa palveluistamme osoitteessa sanapolku.fi tai voit lähettää meille sähköpostia osoitteeseen toimisto@sanapolku.fi.