Puheterapeutin työhön kuuluu laaja-alainen kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitojen sekä syömisen ja nielemisen häiriöiden arviointi, diagnosointi ja kuntoutus. Puheterapeutti on laillistettu terveydenhuollon ammattilainen, joka on erikoistunut puheen, kielen, äänen ja nielemisen ongelmien hoitoon. Työssään puheterapeutti käyttää erilaisia menetelmiä ja työkaluja asiakkaan tarpeista riippuen, kuten kielellisiä harjoituksia, tukiviittomia ja puhetta tukevia kommunikaatiokeinoja. Puheterapiapalvelut soveltuvat kaiken ikäisille – lapsille, nuorille ja aikuisille – jotka kohtaavat haasteita kommunikoinnissa tai nielemisessä.
Puheterapeutin työnkuva – keskeiset tehtävät ja vastuualueet
Puheterapeutin työnkuva rakentuu monipuolisista tehtävistä, joiden keskiössä on ihmisten kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen. Puheterapeutin työ alkaa aina huolellisella arvioinnilla, jossa kartoitetaan asiakkaan kommunikaatiotaitoja, puheen ja kielen kehitystä sekä mahdollisia haasteita. Tähän kuuluu erilaisten testien ja havainnointimenetelmien käyttö.
Arvioinnin jälkeen puheterapeutti laatii yksilöllisen kuntoutussuunnitelman, joka sisältää konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet kommunikaatiotaitojen kehittämiseksi. Kuntoutuksessa käytetään erilaisia menetelmiä, kuten ääntämisharjoituksia, kielellistä stimulointia, ja joskus myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä.
Puheterapeutiksi pätevöityminen edellyttää Suomessa yliopistotasoisen logopedian maisterin tutkinnon suorittamista. Koulutus antaa valmiudet työskennellä eri ikäisten ihmisten kanssa erilaisten kommunikaatioon liittyvien haasteiden parissa. Puheterapeutin ammatti vaatii vahvaa teoreettista osaamista, kykyä soveltaa tietoa käytäntöön sekä hyviä vuorovaikutustaitoja.
Puheterapeutin vastuu ulottuu varsinaisen terapiatyön lisäksi myös asiakkaan läheisten ohjaamiseen ja neuvontaan. Tämä on erityisen tärkeää lasten kuntoutuksessa, jossa vanhempien ja muiden läheisten rooli on merkittävä kuntoutuksen tukemisessa arjessa.
Miten puheterapeutti kuntouttaa puheen ja kielen häiriöitä?
Puheterapeutti kuntouttaa puheen ja kielen häiriöitä yksilöllisesti suunnitelluilla, systemaattisilla terapiamenetelmillä, jotka perustuvat tieteelliseen tutkimukseen ja kliiniseen kokemukseen. Puheterapian sisältö räätälöidään aina asiakkaan tarpeiden, iän ja haasteiden mukaan. Terapiassa korostuu järjestelmällinen eteneminen ja tavoitteellisuus.
Kuntoutus alkaa perusteellisella alkuarvioinnilla, jonka pohjalta puheterapeutti laatii yksilöllisen kuntoutussuunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan selkeät, mitattavat tavoitteet sekä menetelmät, joilla tavoitteisiin pyritään. Tavoitteita tarkastellaan ja päivitetään säännöllisesti kuntoutuksen edetessä.
Puheterapeutin työkalupakki sisältää monipuolisia menetelmiä:
- Artikulaatioharjoitukset äänteiden tuoton korjaamiseksi
- Kielelliset harjoitukset sanaston ja kieliopin kehittämiseksi
- Suun motoristen taitojen harjoittelu
- Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät (AAC), kuten kuvakommunikaatio ja tukiviittomat
- Nielemisharjoitukset ja syömisen tukeminen
- Ääniharjoitukset äänen laadun parantamiseksi
Puheterapeutti kiinnittää erityistä huomiota harjoitusten siirtymiseen arkielämään. Tämän vuoksi lähiympäristön, kuten perheen, päiväkodin tai koulun henkilökunnan ohjaaminen on olennainen osa kuntoutusta. Harjoitusten säännöllinen toistaminen arjessa tehostaa kuntoutuksen vaikuttavuutta merkittävästi.
Kenelle puheterapia soveltuu ja millaisiin haasteisiin?
Puheterapia soveltuu kaikenikäisille ihmisille, jotka kohtaavat haasteita kommunikoinnissa, puheen tuottamisessa, ymmärtämisessä, äänenkäytössä tai nielemisessä. Puheterapiapalvelut kattavat laajan kirjon erilaisia kommunikaatioon liittyviä haasteita vauvaiästä vanhuuteen.
Lasten kohdalla yleisimpiä puheterapiaan hakeutumisen syitä ovat:
- Puheen viivästynyt tai poikkeava kehitys
- Kielelliset erityisvaikeudet
- Äännevirheet tai artikulaatiovaikeudet
- Änkytys tai puheen sujuvuuden ongelmat
- Autismikirjon häiriöihin liittyvät kommunikaatiovaikeudet
- Syömisvaikeudet ja -herkkyydet
Nuorilla ja aikuisilla puheterapian tarvetta aiheuttavat usein:
- Äänihäiriöt ja äänen väsyminen
- Nielemishäiriöt (dysfagia)
- Aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamat kielelliset vaikeudet (afasia)
- Neurologisten sairauksien kuten Parkinsonin taudin tai ALS:n vaikutukset kommunikaatioon
- Pään ja kaulan alueen syöpien jälkitilat
- Traumaperäiset kommunikaatiovaikeudet
Puheterapeutti työskentelee myös kehitysvammaisten henkilöiden kanssa, tarjoten puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä niille, joilla on vaikeuksia puheessa. Lisäksi puheterapeutti auttaa huuli- ja suulakihalkiolasten hoidossa sekä kuulovammaisten henkilöiden kommunikaation kehittämisessä.
Miten puheterapeutti tekee yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa?
Puheterapeutti toimii olennaisena osana moniammatillista tiimiä, tehden tiivistä yhteistyötä useiden eri alojen ammattilaisten kanssa. Puheterapeutti ammattina edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä toimia erilaisissa yhteistyöverkostoissa, sillä kokonaisvaltainen kuntoutus vaatii usein monen asiantuntijan osaamista.
Terveydenhuollossa puheterapeutti tekee yhteistyötä mm. seuraavien ammattilaisten kanssa:
- Lääkärit (etenkin lastenlääkärit, neurologit, foniatrit, korva-, nenä- ja kurkkutautilääkärit)
- Psykologit ja neuropsykologit
- Toimintaterapeutit
- Fysioterapeutit
- Ravitsemusterapeutit (erityisesti syömis- ja nielemisongelmissa)
- Sosiaalityöntekijät
Lasten puheterapiassa yhteistyö ulottuu vahvasti myös kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisiin:
- Varhaiskasvatuksen henkilöstö
- Erityisopettajat ja luokanopettajat
- Kouluterveydenhoitajat
- Koulukuraattorit
Yhteistyö toteutuu käytännössä monin tavoin: yhteistapaamisina, konsultaatioina, hoitoneuvotteluina sekä kirjallisten palautteiden ja ohjeiden muodossa. Puheterapeutti saattaa esimerkiksi jalkautua päiväkotiin tai kouluun havainnoimaan lapsen toimintaa luonnollisessa ympäristössä ja ohjaamaan muita ammattilaisia tukemaan lapsen kommunikaatiota arjessa.
Erityisen tärkeässä roolissa on perheen ja läheisten kanssa tehtävä yhteistyö. Puheterapeutti ohjaa ja neuvoo, miten kommunikaation tukeminen voidaan sisällyttää arkeen ja millaisia harjoituksia kotona voidaan tehdä.
Miten hakeutua puheterapiaan Sanapolulla?
Sanapolun puheterapiapalveluihin hakeutuminen on tehty asiakkaalle mahdollisimman sujuvaksi. Sanapolku puheterapia palvelee eri-ikäisiä asiakkaita ympäri Suomen sekä vastaanotolla että etäyhteyksin. Palveluihin pääsee useaa eri reittiä, oman tilanteen mukaan.
Yleisin tapa hakeutua puheterapiaan on lääkärin lähetteen kautta. Lääkäri kirjoittaa lähetteen puheterapeutin arvioon, jonka jälkeen voidaan hakea maksusitoumusta puheterapiaan. Julkisessa terveydenhuollossa puheterapiaan ohjaudutaan useimmiten neuvolan, kouluterveydenhuollon tai lääkärin kautta.
Sanapolun puheterapiaan voi tulla seuraavilla tavoilla:
- Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen maksusitoumuksella
- Hyvinvointialueiden tai sairaanhoitopiirien maksusitoumuksella
- Vakuutusyhtiön maksusitoumuksella
- Itse maksavana asiakkaana (yksityisesti)
Maksusitoumus tarkoittaa, että kuntoutuksen maksaa jokin muu taho kuin asiakas itse, jolloin puheterapia on asiakkaalle maksutonta. Kelan kuntoutuspäätökset perustuvat kuntoutussuunnitelmaan, jonka laatii julkisen terveydenhuollon lääkäri.
Yhteydenotto Sanapolkuun on helppoa – voit olla yhteydessä sähköpostitse, puhelimitse tai verkkosivujen yhteydenottolomakkeen kautta. Sanapolun asiantunteva henkilökunta neuvoo sinua kaikissa puheterapiaan liittyvissä kysymyksissä ja ohjaa eteenpäin juuri sinun tilanteeseen sopivimman ratkaisun löytämiseksi.