Kielellinen erityisvaikeus (aiemmin dysfasia tai SLI) on neurobiologinen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa kielen omaksumiseen ja käyttöön. Se ilmenee puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeuksina, vaikka lapsen muu kehitys etenisi normaalisti. Kielellinen erityisvaikeus koskettaa noin 7% lapsista ja voi vaikuttaa merkittävästi arkielämään, oppimiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Vaikutukset näkyvät kotona, päiväkodissa, koulussa ja myöhemmin työelämässä, mutta oikean tuen avulla näistä haasteista voi selvitä hyvin.
Kielellinen erityisvaikeus – mistä on kyse?
Kielellinen erityisvaikeus (KEV) on kehityksellinen häiriö, jossa lapsen kielelliset taidot kehittyvät selvästi hitaammin kuin muut taidot, ilman että taustalla on esimerkiksi kuulovammaa, kehitysvammaa tai neurologista sairautta. Kielen kehityksen haasteet voivat ilmetä sekä puheen tuottamisessa että ymmärtämisessä, ja vaikeudet ovat usein pitkäkestoisia.
Kielellinen erityisvaikeus on melko yleinen: sitä esiintyy noin 5-7 prosentilla lapsista. Se on hieman yleisempää pojilla kuin tytöillä. Vaikka kielellinen erityisvaikeus diagnosoidaan tyypillisesti lapsuudessa, sen vaikutukset voivat näkyä läpi elämän. Häiriön taustalla on vahva perinnöllinen alttius – monesti suvussa esiintyy muitakin kielellisiä tai oppimisvaikeuksia.
Kielellinen erityisvaikeus ilmenee eri tavoin eri ikäisillä. Pienellä lapsella ensioireita voivat olla viivästynyt puheen kehitys ja niukka sanavarasto. Kouluikäisellä lapsella haasteet voivat näkyä lukemisessa, kirjoittamisessa ja vieraiden kielten oppimisessa. Nuorilla ja aikuisilla kielellinen erityisvaikeus voi vaikuttaa opintoihin, työelämään ja sosiaalisiin suhteisiin. Ymmärrys tästä häiriöstä on tärkeää, jotta voidaan tarjota oikeanlaista tukea oikeaan aikaan.
Miten kielellinen erityisvaikeus tunnistetaan?
Kielellisen erityisvaikeuden tunnistaminen tapahtuu yleensä moniammatillisena yhteistyönä, johon osallistuvat puheterapeutti, psykologi ja usein lastenneurologi. Kommunikaatiovaikeudet ilmenevät eri ikävaiheissa eri tavoin.
Alle 3-vuotiaalla lapsella varhaisia merkkejä voivat olla:
- Viivästynyt jokeltelu ja ensisanojen ilmaantuminen
- Hidas sanaston kehittyminen
- Vaikeus ymmärtää ohjeita ja noudattaa niitä
- Puutteellinen ele- ja ilmekieli
Leikki- ja esikouluikäisellä lapsella tunnusmerkkejä ovat usein:
- Suppea sanavarasto ikätasoon nähden
- Vaikeus muodostaa lauseita ja taivuttaa sanoja
- Äänteiden korvautuminen toisilla tai niiden puuttuminen
- Vaikeus pysyä mukana kertomuksissa tai satujen juonissa
- Puheessa esiintyvät kielioppivirheet, kuten sanojen väärä järjestys
Kouluikäisellä ja nuorella kielihäiriö voi näkyä:
- Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksina
- Monimutkaisten ohjeiden ymmärtämisen vaikeutena
- Omien ajatusten ilmaisun työläytenä
- Sanaston kapeutena, erityisesti käsitteellisen sanaston alueella
- Vieraiden kielten oppimisen huomattavana vaikeutena
On tärkeää muistaa, että kielellinen erityisvaikeus ei tarkoita älyllisten taitojen heikkoutta, vaan kyseessä on nimenomaan kielellisten toimintojen häiriö. Mitä varhaisemmin kielellinen erityisvaikeus tunnistetaan, sitä paremmat mahdollisuudet lapsella on saada oikeanlaista tukea kehitykseensä.
Miten kielellinen erityisvaikeus vaikuttaa oppimiseen ja sosiaalisiin suhteisiin?
Kielellinen erityisvaikeus vaikuttaa monin tavoin lapsen ja nuoren arkeen sekä koulussa että vapaa-ajalla. Kielelliset haasteet heijastuvat usein oppimiseen, koska koulunkäynti perustuu vahvasti kielen ymmärtämiseen ja tuottamiseen.
Oppimisessa kielellinen erityisvaikeus voi näkyä:
- Lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen hitautena
- Luetun ymmärtämisen vaikeutena
- Matematiikan sanallisten tehtävien haasteellisuutena
- Tarkkaavuuden suuntaamisen ja ylläpitämisen vaikeutena
- Työmuistin rajoituksina, jolloin moniosaisten ohjeiden seuraaminen on vaikeaa
Sosiaalisissa suhteissa kielelliset vaikeudet voivat aiheuttaa monenlaisia haasteita:
- Vaikeuksia osallistua ikätovereiden keskusteluihin ja leikkeihin
- Ryhmässä toimimisen hankaluuksia
- Väärinymmärryksiä, kun lapsi ei ymmärrä sosiaalisia vihjeitä tai kielellisiä nyansseja
- Itsetunnon haasteita ja turhautumista kommunikaatiotilanteissa
- Mahdollista vetäytymistä sosiaalisista tilanteista
Harrastustoiminnassa kielelliset vaikeudet voivat tehdä ohjeiden ymmärtämisestä haastavaa, jolloin lapsi saattaa tarvita lisätukea pysyäkseen mukana toiminnassa. Monesti lapsille, joilla on kielellinen erityisvaikeus, sopivat hyvin harrastukset, joissa sanallinen ohjaus ei ole pääosassa.
On tärkeää huomioida, että kielelliset vaikeudet eivät kerro lapsen älykkyydestä tai osaamisesta muilla alueilla. Oikeilla tukitoimilla ja ymmärryksellä lapsi voi menestyä koulussa ja luoda merkityksellisiä sosiaalisia suhteita siitä huolimatta, että kielen käsittelyssä on haasteita.
Millä tavoin kielellisen erityisvaikeuden kanssa voi pärjätä arjessa?
Kielellisen erityisvaikeuden kanssa eläminen vaatii sopeutumista ja erilaisia tukikeinoja, mutta niiden avulla arki voi sujua hyvin. Puheen kehityksen tukemiseen on monia käytännönläheisiä keinoja, joita voidaan hyödyntää sekä kotona että koulussa.
Kommunikaation tueksi kotona voidaan ottaa käyttöön:
- Kuvien käyttö puheen tukena (esim. päiväohjelma kuvitettuna)
- Tukiviittomat selkeyttämään kommunikaatiota
- Selkeä, rauhallinen puhetapa ja katsekontakti
- Ohjeiden pilkkominen pienempiin osiin
- Ajan antaminen vastausten muodostamiseen
Koulussa ja päiväkodissa toimivia tukikeinoja ovat:
- Yksilölliset oppimistavoitteet ja -menetelmät
- Pienryhmäopetus tarvittaessa
- Kuvalliset ohjeet ja muistituet
- Lisäaika kokeissa ja tehtävissä
- Oppimisteknologian hyödyntäminen (esim. äänikirjat, puheentunnistus- ja tekstinlukuohjelmat)
Teknologia tarjoaa nykyään monia hyödyllisiä apuvälineitä:
- Tablettitietokoneiden kommunikaatio-ohjelmat
- Sanakirja- ja käännössovellukset
- Lukemisen ja kirjoittamisen tukisovellukset
- Ääniviestit tekstiviestien sijaan
Arjessa selviytymistä helpottaa myös se, että lapsen lähipiiri ymmärtää kielellisen erityisvaikeuden luonteen ja osaa tukea lasta oikealla tavalla. Vahvuuksien tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen on erityisen tärkeää itsetunnon kehittymisen kannalta. Jokaisella lapsella on omat vahvuutensa, olivat ne sitten liikunnassa, kuvataiteessa, musiikissa tai muilla alueilla.
Miten puheterapia auttaa kielellisen erityisvaikeuden kuntoutuksessa?
Puheterapia on keskeinen kuntoutusmuoto kielellisen erityisvaikeuden hoidossa. Puheterapiassa harjoitellaan yksilöllisesti niitä kielen ja kommunikaation osa-alueita, jotka tuottavat haasteita. Tavoitteena on tukea lapsen tai nuoren viestintätaitoja ja vahvistaa arjessa selviytymistä.
Puheterapiassa voidaan keskittyä moniin osa-alueisiin:
- Kielen ymmärtämisen taitojen vahvistamiseen
- Sanavaraston laajentamiseen
- Kieliopin ja lauserakenteiden harjoitteluun
- Ääntämisen selkeyttämiseen
- Sosiaalisten vuorovaikutustaitojen kehittämiseen
- Lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksien tukemiseen
Me Sanapolulla tarjoamme laadukasta puheterapiaa eri-ikäisille asiakkaille, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Asiantuntevat puheterapeutit suunnittelevat kuntoutuksen yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaan. Tarjoamme terapiaa sekä vastaanotollamme että etäyhteydellä, mikä mahdollistaa joustavat järjestelyt perheiden arjessa.
Puheterapiaan on mahdollista saada maksusitoumus, jolloin se on asiakkaalle maksutonta. Maksusitoumuksia myöntävät Kela, hyvinvointialueet ja sairaanhoitopiirit. Puheterapiaa voi saada myös ilman maksusitoumusta, jolloin asiakas maksaa käynnit itse tai ne korvataan asiakkaan vakuutuksesta.
Yhteistyö perheen ja muiden lapsen kanssa toimivien tahojen, kuten päiväkodin ja koulun, kanssa on oleellinen osa kuntoutusta. Puheterapeutti antaa myös käytännön ohjeita arkeen, jotta terapiassa harjoiteltavat taidot siirtyvät osaksi jokapäiväistä elämää.
Kielellisen erityisvaikeuden kanssa voi pärjätä hyvin, kun lapsi ja perhe saavat oikeanlaista tukea oikeaan aikaan. Varhain aloitettu kuntoutus tuottaa yleensä parhaat tulokset, mutta kuntoutuksesta on hyötyä kaikissa ikävaiheissa.
Jos epäilet lapsellasi olevan kielellinen erityisvaikeus tai kaipaat lisätietoa aiheesta, ota yhteyttä meihin Sanapolkuun. Tarjoamme puheterapiapalveluita eri puolilla Suomea, ja asiantuntevat puheterapeutit auttavat mielellään. Puheterapiaan voi hakeutua maksusitoumuksella Kelalta, hyvinvointialueilta tai sairaanhoitopiireiltä, jolloin palvelu on asiakkaalle maksutonta. Vaihtoehtoisesti puheterapiaan voi tulla myös itse maksavana asiakkaana tai vakuutusyhtiön kustantamana.