Puheen kehityksen viivästyminen ja puhehäiriö ovat eri käsitteitä, vaikka ne voivat vaikuttaa samankaltaisilta. Puheen kehityksen viivästymisessä lapsen kielen omaksuminen tapahtuu tavallista hitaammin, mutta kehitys noudattaa tyypillistä järjestystä ja useimmiten saavuttaa ikätason. Puhehäiriössä puolestaan on kyse pitkäkestoisemmasta tai pysyvämmästä kommunikaation haasteesta, joka vaikuttaa ääntämiseen, kielelliseen ilmaisuun tai puheen ymmärtämiseen. Molemmat tilanteet hyötyvät puheterapeutin arvioinnista ja mahdollisesta kuntoutuksesta, mutta niiden ennuste ja kuntoutusmenetelmät eroavat toisistaan.
Mistä puheen kehityksen viivästyminen ja puhehäiriö tunnistetaan?
Puheen kehityksen viivästyminen ja puhehäiriöt tunnistetaan lapsen kehityksen seurannassa havaituista poikkeamista ikätasoon nähden. Varhainen tunnistaminen on tärkeää molemmissa tapauksissa.
Puheen kehityksen viivästymisen merkkejä ovat:
- Ensisanojen viivästyminen yli 18 kuukauden ikään
- Vähäinen sanavarasto 2-vuotiaana (alle 50 sanaa)
- Lauseiden muodostamisen viivästyminen yli 2,5 vuoden ikään
- Ymmärtämisen ja ohjeiden noudattamisen vaikeudet
- Ikätasoa yksinkertaisempi kielellinen ilmaisu
Puhehäiriöissä puolestaan havaitaan usein:
- Artikulaatio-ongelmia: äänteet puuttuvat tai korvautuvat toisilla
- Änkytystä tai puheen sujumattomuutta
- Kieliopin ja lauserakenteiden jatkuvia vaikeuksia
- Sananlöytämisen haasteita
- Äänen laatuun tai voimakkuuteen liittyviä ongelmia
- Valikoivaa puhumattomuutta eli mutismia
Tunnistamisessa on tärkeää huomioida kokonaiskehitys ja kielen eri osa-alueet: ymmärtäminen, ilmaisu, ääntäminen, sanavarasto ja kommunikaatiokyvyt. Neuvolaseurannat ja vanhempien havainnot ovat avainasemassa ongelmien varhaisessa tunnistamisessa.
Mitä eroa on puheen kehityksen viivästymisellä ja puhehäiriöllä?
Puheen kehityksen viivästymisen ja puhehäiriön keskeisin ero on niiden luonteessa ja ennusteessa. Puheen kehityksen viivästymä on tilapäinen tila, kun taas puhehäiriö on yleensä pitkäkestoisempi tai pysyvämpi haaste.
Puheen kehityksen viivästymisessä:
- Kehitys etenee normaalissa järjestyksessä, mutta hitaammin
- Lapsi saavuttaa yleensä ikätasonsa kuntoutuksen avulla
- Taustalla ei tyypillisesti ole neurologista tai rakenteellista syytä
- Voi liittyä moniin tekijöihin, kuten kaksikielisyyteen tai vähäisiin kielellisiin virikkeisiin
Puhehäiriöissä taas:
- Haasteita ilmenee tietyillä kielen osa-alueilla, vaikka muut osa-alueet kehittyisivätkin normaalisti
- Oireet ovat usein pysyvämpiä ja vaativat pitkäkestoisempaa kuntoutusta
- Taustalla voi olla neurobiologisia syitä, rakenteellisia poikkeamia tai kehityksellisiä häiriöitä
- Diagnoosin asettaa yleensä puheterapeutti, foniatri tai lastenneurologi perusteellisten tutkimusten jälkeen
Puhehäiriöitä on useita erilaisia, kuten äännevirheet (dyslalia), kielellinen erityisvaikeus (aiemmin dysfasia), änkytys tai puheapraxia. Jokainen näistä vaatii omanlaisensa kuntoutuksen ja lähestymistavan.
Miten puheen kehityksen viivästymistä ja puhehäiriöitä kuntoutetaan?
Kuntoutusmenetelmät räätälöidään yksilöllisesti lapsen tarpeiden mukaan, mutta puheen kehityksen viivästymisen ja puhehäiriöiden kuntoutuksessa on tiettyjä eroja. Puheterapia on keskeinen kuntoutusmuoto molemmissa tapauksissa.
Puheen kehityksen viivästymän kuntoutuksessa:
- Puheterapia on usein lyhytkestoisempaa ja ohjaavaa
- Vanhempien ohjaus ja kotona tehtävät harjoitukset korostuvat
- Kielellisen ympäristön rikastuttaminen: lorut, laulut, kirjojen lukeminen
- Kuvien ja tukiviittomien käyttö kommunikaation tukena tarvittaessa
- Leikinomainen toiminta kielen kehityksen tukemiseksi
Puhehäiriöiden kuntoutuksessa:
- Puheterapia on yleensä pidempikestoista ja intensiivisempää
- Käytetään kohdennetumpia ja spesifimpiä menetelmiä häiriön mukaan
- Artikulaatioharjoitukset äännevirheiden korjaamiseen
- Puheen sujuvuutta tukevat harjoitukset änkytyksessä
- Kielellisten taitojen systemaattinen harjoittelu kielellisessä erityisvaikeudessa
- Mahdollisten korvaavien kommunikaatiomenetelmien käyttöönotto
Molemmissa tapauksissa yhteistyö kodin, päiväkodin tai koulun kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Arkiympäristön tuki ja päivittäiset harjoitukset ovat usein yhtä tärkeitä kuin puheterapeutin vastaanotolla tehtävä työ.
Milloin lapsen kanssa tulisi hakeutua puheterapiaan?
Puheterapiaan hakeutuminen on suositeltavaa, kun lapsella havaitaan selkeitä poikkeamia puheen ja kielen kehityksessä. Varhainen puuttuminen on erittäin tärkeää kuntoutuksen vaikuttavuuden kannalta.
Ota yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin, jos lapsella ilmenee:
- 2-vuotiaana alle 50 sanan sanavarasto tai ei lainkaan kahden sanan yhdistelmiä
- 2,5-vuotiaana puheessa paljon epäselvyyttä, jota läheiset aikuiset eivät ymmärrä
- 3-vuotiaana merkittäviä äännevirheitä tai hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia lauseita
- 4-vuotiaana huomattavia vaikeuksia tarinan kerronnassa tai ohjeiden noudattamisessa
- Minkä ikäisenä tahansa puheen taantumista tai puheen tuoton loppumista
- Änkytystä, joka jatkuu yli 6 kuukautta
- Kuolaamista tai muita suun motoriikan ongelmia
Puheterapiaan tarvitaan yleensä lähete, jonka voi saada neuvolalääkäriltä, terveyskeskuslääkäriltä tai erikoissairaanhoidosta. Joillakin alueilla myös neuvolan terveydenhoitaja voi tehdä lähetteen puheterapeutin arvioon.
Vanhempien huoli on aina riittävä syy hakea apua. On parempi selvittää tilanne liian aikaisin kuin liian myöhään, sillä aikainen tuki mahdollistaa tehokkaamman kuntoutuksen ja vähentää mahdollisia liitännäisongelmia, kuten oppimis- ja sosiaalisia vaikeuksia.
Puheterapian merkitys ja Sanapolun tarjoamat palvelut
Puheterapia on keskeinen kuntoutusmuoto sekä puheen kehityksen viivästymässä että puhehäiriöissä. Ammattitaitoinen puheterapeutti osaa arvioida lapsen tilanteen, määritellä tarvittavat kuntoutustoimenpiteet ja toteuttaa ne yksilöllisesti.
Sanapolku tarjoaa monipuolisia puheterapiapalveluita kaikenikäisille asiakkaille eri puolilla Suomea. Palveluvalikoimaamme kuuluvat:
- Puheen ja kielen kehityksen arvioinnit
- Yksilöllinen puheterapiakuntoutus
- Etäpuheterapia videoyhteyden avulla
- Vanhempien ja läheisten ohjaus
- Kommunikaation apuvälineiden käytön ohjaus
Tarjoamme palveluja sekä vastaanotollamme että asiakkaan omassa ympäristössä, kuten kotona, päiväkodissa tai koulussa. Etäpuheterapian avulla voimme palvella asiakkaita myös alueilla, joilla ei ole saatavilla lähipalveluja.
Puheterapiaan voi tulla maksusitoumuksella, joita myöntävät Kela, hyvinvointialueet tai sairaanhoitopiirit, jolloin puheterapia on asiakkaalle maksutonta. Palveluihin voi hakeutua myös ilman maksusitoumusta, jolloin käyntimaksuista vastaa asiakas itse tai asiakkaan vakuutusyhtiö.
Kaikki puheterapeuttiemme ovat Valviran hyväksymiä laillistettuja ammattilaisia, mikä takaa palveluidemme korkean laadun ja luotettavuuden. Sanapolkua ohjaavat vahvat arvot, kuten arvostava työote, yksilön kunnioitus ja positiivisuus.
Jos olet huolissasi lapsesi puheen tai kielen kehityksestä, ota rohkeasti yhteyttä. Varhainen puuttuminen on tärkeää, ja yhteistyöllä voimme tukea lapsesi kommunikaatiotaitojen kehittymistä.