Lapsen puheen kehityksen viivästymisen tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta tukitoimet voidaan aloittaa oikea-aikaisesti. Tyypillisiä merkkejä voivat olla vähäinen jokeltelu vauvaiässä, ensisanojen puuttuminen noin vuoden iässä, suppea sanavarasto 2-vuotiaana tai lauseiden muodostamisen vaikeus 3-vuotiaana. Jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa, mutta tietyt virstanpylväät auttavat tunnistamaan, milloin puheen kehitys on viivästynyt ja milloin olisi syytä hakeutua puheterapeutin arvioon. Varhainen puuttuminen on avainasemassa kielellisten taitojen tukemisessa.
Lapsen puheen kehityksen viivästyminen – merkit ja oireet
Lapsen puheen kehitys seuraa tyypillisesti tiettyä kaavaa, jossa taidot rakentuvat aiempien varaan. Puheen kehityksen viivästyminen voi ilmetä eri tavoin – jotkut lapset alkavat puhua myöhään, toisilla sanavarasto kasvaa hitaasti tai lauseiden muodostaminen on haastavaa. Vanhempien on tärkeää tunnistaa mahdolliset viiveet varhain, sillä kielellisten taitojen haasteet voivat vaikuttaa lapsen oppimiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja myöhemmin koulussa pärjäämiseen.
Jokainen lapsi kehittyy yksilöllisesti, mutta tietyt kehitykselliset virstanpylväät auttavat arvioimaan, onko lapsen puheen kehitys ikätasoista. Nämä virstanpylväät toimivat suuntaviivoina, eivät tiukkoina rajoina. Lapsen puheen kehityksen seuraaminen on tärkeää, koska varhaisella puuttumisella voidaan merkittävästi tukea kielellisten taitojen kehittymistä.
On myös hyvä muistaa, että puheen kehityksen viivästyminen ei automaattisesti tarkoita vakavaa ongelmaa – monien lasten puhe lähtee normaalisti käyntiin pienen viiveen jälkeen. Oleellista on kuitenkin tarkkailla, eteneekö kehitys ja kuinka merkittävästä viiveestä on kyse.
Minkä ikäisenä lapsen pitäisi alkaa puhua?
Lapsen puheen kehitys alkaa jo vastasyntyneenä, kun vauva reagoi ääniin ja alkaa tunnistaa tuttujen ihmisten ääniä. Ensimmäiset sanat ilmaantuvat tyypillisesti noin 12 kuukauden iässä, vaikka normaali vaihteluväli ulottuu 8-18 kuukauden ikään. Yksittäisten sanojen jälkeen lapsen sanavarasto alkaa vähitellen kasvaa, ja kahden vuoden iässä useimmat lapset osaavat jo kymmeniä sanoja ja alkavat yhdistellä niitä lyhyiksi lauseiksi.
Tyypillinen puheen kehityksen aikajana näyttää suunnilleen tältä:
- 6-9 kuukautta: jokeltelu, erilaisten tavujen toistaminen
- 12 kuukautta: ensimmäiset merkitykselliset sanat
- 18 kuukautta: noin 20-50 sanan sanavarasto
- 24 kuukautta: vähintään 50 sanaa, kahden sanan lauseiden yhdistely
- 3 vuotta: 300-500 sanaa, 3-4 sanan lauseita, useimpien äänteiden tuottaminen
- 4 vuotta: sujuva puheilmaisu, monimutkaisia lauserakenteita
On täysin normaalia, että lapset kehittyvät eri tahtiin. Jotkut lapset ovat puhumisen suhteen varhain kehittyviä, toiset taas saattavat olla puheensa suhteen tarkkoja ja alkavat puhua myöhemmin, mutta selkeästi. Monikielisissä perheissä lapsen kielenkehitys voi poiketa yksikielisen lapsen kehityksestä, eikä se automaattisesti merkitse viivästymää.
Mitkä ovat selkeimmät merkit puheen viivästymisestä?
Puheen kehityksen viivästyminen voi ilmetä eri ikävaiheissa erilaisina varoitusmerkkeinä. Vanhempien kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin, jotka voivat viitata kielellisen kehityksen haasteisiin:
Vauvaikä (6-12 kk):
- Vähäinen tai yksipuolinen ääntely ja jokeltelu
- Heikko reagointi ääniin tai nimeen
- Vähäinen kiinnostus vuorovaikutukseen ja katsekontaktin välttely
Taaperoikä (12-24 kk):
- Ei yhtään tai vain muutama merkityksellinen sana 18 kuukauden ikään mennessä
- Suppea sanavarasto (alle 50 sanaa) 2 vuoden iässä
- Ei sanojen yhdistämistä lyhyiksi ilmaisuiksi 2 vuoden iässä
- Vaikeus noudattaa yksinkertaisia ohjeita
Leikki-ikä (2-4 vuotta):
- Puhe on vaikeasti ymmärrettävää vieraille 3-vuotiaana
- Lyhyet, yksinkertaiset lauserakenteet 3-4-vuotiaana
- Vaikeus kertoa tapahtumista tai vastata kysymyksiin
- Toistuvat kommunikaation vaikeudet sosiaalisissa tilanteissa
Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää myös lapsen puheen ymmärtämiseen. Jos lapsi ei vaikuta ymmärtävän puhetta tai ohjeita ikätasoisesti, se voi olla merkittävä viite kielellisistä haasteista. Myös aiemmin opittujen taitojen unohtaminen tai kommunikaation taantuminen on aina syy hakeutua tutkimuksiin.
Milloin on syytä hakeutua puheterapiaan?
Puheterapiaan on hyvä hakeutua, jos vanhemmilla herää huoli lapsen puheen tai kielen kehityksestä. Yleissääntönä voidaan pitää, että tutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos lapsi ei sano yhtään sanaa 18 kuukauden ikään mennessä tai jos kaksivuotiaan sanavarasto on hyvin suppea (alle 50 sanaa) eikä hän yhdistele sanoja. Myös puheen epäselvyys 3-vuotiaalla on peruste hakeutua puheterapeutin arvioon.
Puheterapiaan pääsee Suomessa useita reittejä pitkin:
- Neuvolassa voi ottaa huolen puheeksi, jolloin terveydenhoitaja tai lääkäri voi tehdä lähetteen puheterapeutille
- Päiväkodista voi saada varhaiskasvatuksen erityisopettajan arvion ja suosituksen puheterapiaan
- Erikoissairaanhoidon kautta (esim. lastenneurologian poliklinikalta) voi saada lähetteen
Puheterapia on erityisen hyödyllistä tilanteissa, joissa varhainen tuki voi ehkäistä myöhempiä oppimisen ja sosiaalisen kehityksen haasteita. Puheterapeutti arvioi lapsen kielelliset taidot kokonaisvaltaisesti ja selvittää, mistä puheen kehityksen viivästyminen johtuu. Arvion perusteella lapselle laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma.
Vanhempien ei kannata jäädä odottamaan tilanteen korjaantumista itsestään, jos huoli on herännyt. Mitä varhaisemmin tukitoimet aloitetaan, sitä parempia tuloksia yleensä saavutetaan.
Miten tukea viivästynyttä puheen kehitystä kotona?
Vanhemmat voivat tukea lapsen kielellistä kehitystä monin tavoin arjessa, myös silloin kun lapsi käy puheterapiassa. Säännöllinen ja laadukas vuorovaikutus on kaiken perusta. Tässä käytännöllisiä vinkkejä:
- Puhu lapselle paljon: kuvaile arkisia tilanteita, nimeä esineitä ja toimintoja
- Lukeminen: lue lapselle päivittäin, tutkikaa kuvia yhdessä ja keskustelkaa niistä
- Laulut ja lorut: rytmiset lorut ja laulut tukevat kielen omaksumista
- Mallita ja laajenna: toista lapsen ilmaisut oikein ja laajenna niitä hieman (lapsi: ”auto”, aikuinen: ”joo, punainen auto ajaa”)
- Odota ja anna aikaa: anna lapselle aikaa muodostaa ilmaisunsa, älä kiirehdi puhumaan hänen puolestaan
- Leikkiminen: leikki tarjoaa luonnollisen ympäristön kielen harjoittelulle
Kommunikaatiota voi tukea myös tukiviittomilla tai kuvilla, jotka helpottavat ymmärtämistä ja antavat lapselle keinon ilmaista itseään ennen puheen kehittymistä. Nämä tukikeinot eivät hidasta puheen kehitystä, vaan päinvastoin usein edistävät sitä tarjoamalla lapselle onnistumisen kokemuksia vuorovaikutuksessa.
Muista, että lapsen kehityksen tukeminen tapahtuu parhaiten luonnollisissa, miellyttävissä tilanteissa – pakottaminen tai liiallinen harjoittelu voi aiheuttaa vastustusta. Tärkeintä on luoda myönteinen ja kannustava ilmapiiri, jossa lapsi kokee kommunikoinnin mielekkääksi.
Yhteenveto: Sanapolun puheterapiapalvelut apuna puheen kehityksen haasteissa
Jos huoli lapsen puheen kehityksestä herää, Sanapolku tarjoaa asiantuntevaa puheterapiapalvelua kaiken ikäisille lapsille. Kymmenen vuoden kokemuksella toimiva yhteiskunnallinen yrityksemme on erikoistunut kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Puheterapeuttiemme erityisosaamista ovat juuri puheen- ja kielenkehityksen häiriöiden kuntouttaminen lapsilähtöisellä ja vahvuuksiin keskittyvällä työotteella.
Puheterapiaan voi hakeutua maksusitoumuksella, joita myöntävät Kela, hyvinvointialueet tai sairaanhoitopiirit, jolloin puheterapia on asiakkaalle maksutonta. Maksusitoumuksen saaminen edellyttää yleensä lääkärin lähetettä. Puheterapiapalveluihimme voi hakeutua myös ilman maksusitoumusta, jolloin käyntimaksuista vastaa asiakas itse tai asiakkaan vakuutusyhtiö.
Sanapolun puheterapiaa toteutetaan joustavasti joko vastaanotolla, asiakkaan omassa ympäristössä kuten kotona tai päiväkodissa, tai etäyhteydellä videovälitteisesti. Kaikki puheterapeutit ovat Valviran hyväksymiä laillistettuja ammattilaisia, mikä takaa palveluiden korkean laadun ja luotettavuuden.
Lapsen puheen kehityksen haasteet kannattaa ottaa vakavasti, mutta ei huoleen – asiantunteva apu on saatavilla. Ota yhteyttä Sanapolkuun, jos kaipaat lisätietoja tai haluat varata ajan puheterapeutin arvioon. Voimme auttaa lasta löytämään oman polkunsa kommunikaation ja kielen maailmaan.