Minkä ikäisenä lapsi yleensä oppii lukemaan?
Useimmat lapset oppivat lukemaan 6–8 vuoden iässä, tyypillisimmin koulun ensimmäisten luokkien aikana. Suomessa lukivalmiuksien vahvistaminen aloitetaan esikoulussa, ja lukemaan opettaminen alkaa järjestelmällisesti ensimmäisellä luokalla. Suurin osa lapsista hallitsee peruslukutaidon toisen luokan loppuun mennessä.
Jotkut lapset alkavat tunnistaa kirjaimia ja kirjoitettuja sanahahmoja sekä tavata sanoja jo ennen kouluikää, viiden tai kuuden vuoden iässä. Toiset taas omaksuvat lukutaidon sujuvasti vasta seitsemän tai kahdeksan vuoden iässä – ja molemmat ovat täysin normaaleja kehityspolkuja. Lukemaan oppiminen ei tapahdu hetkessä, vaan se rakentuu vähitellen kirjain-äännevastaavuuden oppimisen, tavurakenteen hahmottamisen ja sanojen tunnistamisen kautta kokonaisiksi lauseiksi.
Tärkeintä on muistaa, että lapsi oppii lukemaan omaan tahtiinsa. Vertailu ikätovereihin voi aiheuttaa turhaa huolta, sillä lukemisen kehitys vaihtelee lapsesta toiseen jopa useiden kuukausien verran ilman, että kyse on mistään ongelmasta.
Mitkä taidot valmistavat lasta lukemaan oppimiseen?
Lukemaan oppiminen edellyttää useita valmiustaitoja, jotka kehittyvät jo ennen kouluikää. Keskeisimpiä ovat fonologinen tietoisuus eli kyky kuulla ja erotella kielen äänteitä (esimerkiksi millä sana alkaa), kirjaintuntemus sekä kielellinen ymmärtäminen. Nämä taidot luovat pohjan, jolle varsinainen lukutaito rakentuu.
Fonologinen tietoisuus
Fonologinen tietoisuus tarkoittaa lapsen kykyä havaita, että sanat koostuvat äänteistä ja tavuista. Lapsi, joka osaa riimitellä, taputtaa tavuja ja tunnistaa sanan alkuäänteitä, harjoittelee juuri niitä taitoja, joita lukemaan opettaminen vaatii. Tätä taitoa voidaan tukea arjessa laulujen, lorujen ja sanaleikin avulla.
Kirjaintuntemus ja kielellinen tietoisuus
Kirjainten tunnistaminen ja niiden äännevastaavuuksien ymmärtäminen on toinen keskeinen lukemisen valmius. Lapsi, joka tietää, että kirjain ”M” äännetään tietyllä tavalla, on jo ottanut merkittävän askeleen kohti lukutaitoa. Kielellinen tietoisuus – kyky ajatella kieltä välineenä eikä vain merkityksen kantajana – kehittyy luontevasti, kun lapselle luetaan ääneen ja hänen kanssaan keskustellaan kirjoista ja tarinoista.
Arjen lukuhetket, kirjojen selaaminen ja tarinoiden kuunteleminen ovat parhaita tapoja tukea lapsen lukemisen kehitystä jo ennen kouluikää. Nämä kokemukset kartuttavat sanavarastoa, tukevat tarkkaavaisuutta ja herättävät kiinnostuksen kirjoitettua kieltä kohtaan.
Miksi jotkut lapset oppivat lukemaan muita myöhemmin?
Lukemaan oppimisen tahti vaihtelee lapsesta toiseen monesta syystä. Kyse voi olla kielen ja puheen kehityksen yksilöllisestä rytmistä, fonologisen tietoisuuden hitaammasta kehittymisestä tai esimerkiksi lukivaikeudesta eli dysleksiasta. Myös kuulon, näön tai tarkkaavaisuuden haasteet voivat hidastaa lukemaan oppimista.
Dysleksia on yleisin yksittäinen syy lukemisen viivästymiseen. Se ei tarkoita, että lapsi olisi laiska tai että hänen älykkyydessään olisi puutteita – dysleksiassa aivojen tapa käsitellä kirjoitettua kieltä on erilainen, mikä tekee kirjain-äännevastaavuuksien oppimisesta tavallista haastavampaa. Dysleksia on perinnöllistä, joten jos lähisuvussa on lukivaikeuksia, lukivalmiuksien kehittymiseen kannattaa kiinnittää huomiota jo ennen kouluikää.
Myös kaksikielisyys voi vaikuttaa lukemaan oppimisen aikatauluun. Kaksikielinen lapsi rakentaa samanaikaisesti kahden kielen järjestelmää, mikä voi tilapäisesti hidastaa lukutaidon kehittymistä yhdessä tai molemmissa kielissä. Tämä on normaalia eikä tarkoita oppimisen vaikeutta.
Milloin lukemisen viivästymisestä kannattaa hakea apua?
Apua kannattaa hakea, jos lukivalmiuksien karttuminen on hidasta esikouluiässä, ja jos mekaaninen lukutaito ei herää tukitoimista ja opetuksesta huolimatta alkuopetuksen aikana (1. ja 2.luokalla), tai jos lukeminen tuntuu lapsesta erityisen vaikealta ja turhauttavalta ikätovereihin verrattuna. Varhainen tuki on tehokkainta – mitä aiemmin haasteet tunnistetaan, sitä paremmin niihin voidaan vastata.
Merkkejä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota esikoulun ja alkuopetuksen aikana:
- Lapsi ei opi tunnistamaan ja nimeämään kirjaimia
- Tavuttaminen on erittäin hidasta tai virheellistä
- Lapsen on vaikea hahmottaa, mikä ”ääni” kuuluu sanan alussa
- Lapsen on vaikea hoksata esimerkiksi riimittelyä
- Lapsi välttelee lukemiseen tai kirjoittamiseen liittyviä asioita tai reagoi niihin voimakkaalla turhautumisella
- Puheen ja kielen kehityksessä on ollut aiemmin viivästymää
- Lähisuvussa esiintyy lukivaikeuksia
Puheterapeutti arvioi lapsen kielellistä kehitystä kokonaisvaltaisesti ja voi tunnistaa, liittyvätkö lukemisen haasteet kielen käsittelyn vaikeuksiin. Puheterapia tukee erityisesti fonologisia taitoja, jotka ovat lukemaan oppimisen perusta.
Yhteenveto: Sanapolku tukee lapsesi kehitystä
Jos olet huolissasi lapsesi lukemaan oppimisesta tai kielen kehityksestä, me Sanapolulla olemme täällä auttamassa. Olemme tarjonneet laadukkaita puheterapiapalveluita yli 10 vuoden ajan eri puolilla Suomea, ja kaikki puheterapeuttiemme ovat Valviran hyväksymiä laillistettuja ammattilaisia.
Puheterapiaan voi hakeutua maksusitoumuksella, jonka myöntää Kela, hyvinvointialue tai sairaanhoitopiiri – tällöin puheterapia on sinulle asiakkaana maksutonta. Voit myös tulla ilman maksusitoumusta, jolloin käyntimaksuista vastaa asiakas itse tai vakuutusyhtiö. Palvelumme ovat saatavilla vastaanotolla, lapsen omassa ympäristössä tai etäyhteydellä.
Älä jää yksin huolesi kanssa. Ota yhteyttä meihin sanapolku.fi-sivustollamme – autamme sinua löytämään oikean tuen lapsellesi juuri oikeaan aikaan.