Lapsi turhautuu puhuessaan yleensä siksi, että hän haluaa ilmaista jotain, mutta hänen puheensa tai kielellinen kehityksensä ei vielä riitä siihen. Turhautuminen on täysin normaali reaktio tilanteessa, jossa ajatukset ja tunteet ovat olemassa, mutta sanat eivät tule. Tässä artikkelissa käymme läpi turhautumisen syitä, merkkejä ja sitä, milloin on hyvä hakea puheterapeutin apua.
Mistä lapsen puheessa esiintyvä turhautuminen johtuu?
Lapsi turhautuu puhuessaan useimmiten siksi, että hänen kykynsä ilmaista itseään ei vastaa hänen sisäistä tarvettaan kommunikoida. Lapsen ymmärrys ja tunne-elämä kehittyvät usein nopeammin kuin puhe ja kieli, jolloin syntyy kuilu sen välille, mitä lapsi haluaa sanoa ja mitä hän pystyy sanomaan.
Taustalla voi olla monia eri tekijöitä. Puheen ja kielen kehitys etenee jokaisella lapsella omaa tahtiaan, ja tilapäinen viivästymä on varsin tavallista. Joidenkin lasten kohdalla kyse voi kuitenkin olla laajemmasta puheen tai kielen kehityksen häiriöstä, kuten viivästyneestä puheenkehityksestä, epäselvästä puheesta tai änkytyksestä. Myös kuulon ongelmat, neurologiset tekijät tai kaksikielisyys voivat vaikuttaa lapsen puhumisen sujuvuuteen ja sitä kautta lisätä turhautumista.
On tärkeää ymmärtää, että lapsen turhautuminen ei ole merkki laiskuudesta tai haluttomuudesta. Se on viesti siitä, että lapsi yrittää kovasti ja tarvitsee tukea.
Miten turhautuminen näkyy lapsen käyttäytymisessä?
Lapsen kommunikaatioon liittyvä turhautuminen näkyy käyttäytymisessä monin eri tavoin. Tyypillisimpiä merkkejä ovat itkuisuus, kiukuttelu tai vetäytyminen tilanteissa, joissa lapsen pitäisi puhua. Lapsi saattaa myös luopua yrityksestä kokonaan ja jättää asian kesken.
Muita yleisiä merkkejä ovat:
- Puhumisen välttäminen tai hiljaisuuteen vetäytyminen
- Osoittelu tai eleiden käyttö puheen sijaan
- Toistuvat raivokohtaukset tilanteissa, joissa kommunikointi epäonnistuu
- Puhumisen lopettaminen kesken lauseen
- Fyysinen jännittyneisyys puhuessa, kuten puristuneet nyrkit tai kireä olemus
Vanhemmat saattavat huomata, että lapsi on kotona puhelias ja sujuva, mutta ryhmätilanteissa tai vieraan ihmisen seurassa hän vetäytyy täysin hiljaiseksi. Tämä voi kertoa siitä, että lapsi tiedostaa puheensa haasteet ja pyrkii suojelemaan itseään epäonnistumisen tunteelta. Pitkään jatkuessaan tällainen vetäytyminen voi vaikuttaa lapsen itsetuntoon ja sosiaalisiin taitoihin.
Milloin lapsen puheeseen liittyvä turhautuminen vaatii puheterapiaa?
Lapsen puheeseen liittyvä turhautuminen vaatii puheterapeutin arviota silloin, kun se on toistuvaa, voimakasta tai alkaa rajoittaa lapsen arkea, oppimista tai sosiaalisia suhteita. Yksittäiset turhautumisen hetket kuuluvat normaaliin kehitykseen, mutta jatkuva stressi puhumisesta on merkki siitä, että lapsi tarvitsee tukea.
Puheterapia-arvioon on hyvä hakeutua, jos:
- Lapsen puhe on vaikeasti ymmärrettävää ikätasoon nähden
- Lapsi änkyttää tai toistaa sanoja ja tavuja usein
- Lapsi välttelee puhumista tai kieltäytyy kokonaan tietyissä tilanteissa
- Lapsen sanavaraston kehitys tuntuu selvästi hitaammalta kuin ikätovereilla
- Lapsen turhautuminen puhuessa aiheuttaa säännöllistä ahdistusta tai raivoa
Puheterapiaan voi hakeutua maksusitoumuksella, joita myöntävät Kela, hyvinvointialueet tai sairaanhoitopiirit, jolloin puheterapia on asiakkaalle maksutonta. Palveluihin voi tulla myös ilman maksusitoumusta omakustanteisesti tai vakuutusyhtiön kautta. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tuki aloitetaan, sitä paremmat edellytykset lapsella on kehittää kommunikaatiotaitojaan.
Miten vanhempi voi tukea lasta turhautumisen hetkellä?
Vanhempi voi tukea lasta puheeseen liittyvän turhautumisen hetkellä ennen kaikkea pysymällä rauhallisena ja antamalla lapselle aikaa. Kiire ja keskeyttäminen pahentavat tilannetta, kun taas kärsivällinen odottaminen viestii lapselle, että hänen sanomisensa on tärkeää ja sen eteen kannattaa yrittää.
Käytännön keinoja arjen tueksi:
- Anna aikaa. Älä täydennä lapsen lauseita tai arvaa sanoja liian nopeasti. Anna lapsen yrittää itse loppuun asti.
- Säilytä katsekontakti. Katso lasta silmiin puhuessa. Se viestii, että kuuntelet ja olet läsnä.
- Vältä korjaamista kesken puhumisen. Toista lapsen sanoma asia oikeassa muodossa luontevasti osana vastaustasi sen sijaan, että korjaat suoraan.
- Vähennä kysymysten määrää. Jatkuva kysymyspommitus lisää paineita. Kommentoi ennemmin kuin kysy.
- Kehu yritystä, ei lopputulosta. Vahvista lapsen rohkeutta yrittää, ei sitä, onnistuiko puhuminen täydellisesti.
Lapsen kommunikaatio-ongelmat voivat tuntua vanhemmasta haastavilta, ja on täysin ymmärrettävää kaivata ammattilaisen näkemystä tilanteeseen. Puheterapeutti voi antaa konkreettisia ohjeita juuri teidän lapsenne tilanteeseen sopivista tukikeinoista.
Yhteenveto: Sanapolun puheterapiapalvelut lapsellesi
Me Sanapolulla olemme auttaneet lapsia ja perheitä puheen ja kielen haasteiden kanssa yli 10 vuoden ajan eri puolilla Suomea. Laillistetut puheterapeutit arvioivat lapsesi tilanteen yksilöllisesti ja suunnittelevat kuntoutuksen juuri hänen tarpeidensa mukaan. Palvelut toteutetaan vastaanotolla, lapsen omassa ympäristössä kuten kotona tai päiväkodissa, tai etäpuheterapiana videon välityksellä.
Puheterapiaan voi tulla Kelan, hyvinvointialueen tai sairaanhoitopiirin myöntämällä maksusitoumuksella, jolloin palvelu on teille maksutonta. Voitte myös hakeutua palveluihimme omakustanteisesti tai vakuutusyhtiön kautta. Jos epäilette, että lapsenne tarvitsisi tukea puhumiseen, älkää odottako. Varhainen tuki tekee suuren eron.
Ottakaa meihin yhteyttä osoitteessa toimisto@sanapolku.fi tai tutustukaa palveluihimme tarkemmin verkkosivuillamme. Olemme täällä teitä varten. Ota yhteyttä.