Lapsi alkaa ymmärtää sanoja jo noin 6–9 kuukauden iässä, paljon ennen kuin hän itse osaa puhua. Ensimmäiset tutut sanat, kuten oma nimi tai ”ei”, alkavat hahmottua juuri tässä vaiheessa. Kielen ymmärtäminen kehittyy vaiheittain, ja tässä artikkelissa käymme läpi kehityksen tärkeimmät virstanpylväät sekä merkit, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Missä iässä vauva alkaa tunnistaa tuttuja sanoja?
Vauva alkaa tunnistaa tuttuja sanoja jo noin 6–9 kuukauden iässä. Tässä vaiheessa lapsi reagoi omaan nimeensä kääntämällä pään tai katsomalla puhujan suuntaan. Ensimmäiset ymmärretyt sanat liittyvät yleensä arjen rutiineihin, läheisiin ihmisiin ja toistuviin tilanteisiin.
Noin 9–12 kuukauden iässä lapsen sanojen ymmärtäminen kehittyy merkittävästi. Hän alkaa yhdistää sanoja niiden merkityksiin, esimerkiksi osoittamalla tuttua esinettä pyydettäessä tai reagoimalla yksinkertaisiin ohjeisiin, kuten ”anna” tai ”tule tänne”. Tässä iässä lapsi myös nauttii selvästi puheen kuuntelemisesta ja seuraa aikuisen katsetta ja eleitä aktiivisesti.
Ensimmäisen ikävuoden lopulla useimmat lapset ymmärtävät jo kymmeniä sanoja, vaikka oma puhe koostuu vielä lähinnä jokeltelusta ja muutamasta ensisanasta. Puheen kehitys vauvalla etenee siis niin, että ymmärtäminen kulkee aina tuottamisen edellä.
Mitä eroa on sanojen ymmärtämisellä ja puhumisella?
Sanojen ymmärtäminen ja puhuminen ovat kaksi erillistä kielen osa-aluetta. Ymmärtäminen, eli reseptiivinen kieli, tarkoittaa kykyä vastaanottaa ja tulkita kuulemaansa puhetta. Puhuminen, eli ekspressiivinen kieli, tarkoittaa kykyä tuottaa sanoja ja lauseita itse. Lapsen kielenkehityksessä ymmärtäminen kehittyy aina ensin.
Tämä ero on tärkeää tunnistaa, sillä lapsi saattaa ymmärtää huomattavasti enemmän kuin hän pystyy vielä ilmaisemaan. Esimerkiksi yksivuotias lapsi voi ymmärtää kymmeniä sanoja ja noudattaa yksinkertaisia ohjeita, vaikka oma sanasto koostuisi vasta muutamasta sanasta. Tämä on täysin normaalia.
Sanojen ymmärtäminen lapsella on myös luotettavampi mittari kielen kehityksen etenemisestä kuin puhuminen yksinään. Jos lapsi ymmärtää puhetta ikätasoisesti mutta oma puheentuotto on viivästynyt, tilanne on erilainen kuin se, jossa sekä ymmärtäminen että puhuminen ovat jäljessä. Siksi puheterapeutti arvioi aina molemmat osa-alueet erikseen.
Mitkä tekijät vaikuttavat lapsen sanaston kehittymiseen?
Lapsen sanaston kehittymiseen vaikuttavat sekä ympäristötekijät että lapsen omat yksilölliset ominaisuudet. Tärkein yksittäinen tekijä on vuorovaikutus lähiaikuisten kanssa: mitä enemmän lapselle puhutaan, luetaan ja vastataan hänen aloitteisiinsa, sitä vahvempi pohja kielenkehitykselle rakentuu.
Ympäristön merkitys kielenkehitykselle
Arjen toistuvat tilanteet, kuten ruokailu, leikki ja iltasadut, tarjoavat lapselle luontevan mahdollisuuden oppia uusia sanoja asiayhteyksissä. Kirjojen lukeminen ääneen on erityisen hyödyllistä, sillä se laajentaa lapsen sanastoa ja tukee kielellistä ymmärtämistä monipuolisesti. Myös lapsen aloitteisiin vastaaminen, esimerkiksi nimeämällä asioita, joihin lapsi osoittaa, tukee kielenkehitystä tehokkaasti.
Lapsen yksilölliset tekijät
Lapsen kielenkehityksen vaiheet vaihtelevat yksilöllisesti. Jotkut lapset alkavat puhua varhain ja laajasti, toiset tarvitsevat enemmän aikaa. Kuulon tila on keskeinen tekijä: kuulovaikeus voi merkittävästi hidastaa sekä sanojen ymmärtämistä että puheen kehitystä. Myös neurologiset tekijät, kaksikielisyys ja temperamentti voivat vaikuttaa siihen, missä tahdissa lapsen sanasto kasvaa.
Milloin lapsen sanojen ymmärtämisestä kannattaa huolestua?
Lapsen sanojen ymmärtämisestä kannattaa huolestua, jos hän ei reagoi omaan nimeensä noin 9 kuukauden iässä, ei ymmärrä yksinkertaisia ohjeita 12 kuukauden iässä tai ei osoita esineitä pyydettäessä 15 kuukauden iässä. Nämä ovat merkkejä, joiden kohdalla asiaa on syytä selvittää ammattilaisen kanssa.
Alla on koottuna keskeisiä merkkejä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota:
- Lapsi ei reagoi nimeensä 9 kuukauden iässä
- Lapsi ei noudata yksinkertaisia kehotuksia, kuten ”anna pallo”, 12–15 kuukauden iässä
- Lapsi ei osoita kiinnostuksen kohteita tai jaa huomiota aikuisen kanssa ensimmäisen ikävuoden loppuun mennessä
- Lapsi ei ymmärrä noin 50 sanaa kahden vuoden iässä
- Lapsen kielellinen kehitys taantuu eli hän menettää aiemmin opittuja taitoja
On tärkeää muistaa, että varhainen tuki on aina tehokkaampaa kuin odottaminen. Jos vanhemmalla herää huoli lapsen kielen kehityksestä, kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan tai suoraan puheterapeutille. Huoli ei tarkoita, että kaikki on vialla, mutta se on aina syy selvittää tilanne.
Sanapolku tukee lapsen kielenkehitystä
Me Sanapolulla olemme erikoistuneet juuri puheen ja kielen kehityksen arviointiin ja kuntoutukseen lapsilla. Jos sinulla herää huoli lapsesi sanojen ymmärtämisestä tai kielenkehityksestä, autamme selvittämään tilanteen ja suunnittelemaan tarvittavan tuen.
Puheterapiaan voi tulla maksusitoumuksella, joita myöntävät Kela, hyvinvointialueet tai sairaanhoitopiirit, jolloin puheterapia on asiakkaalle maksutonta. Puheterapiapalveluihin voi hakeutua myös ilman maksusitoumusta, jolloin käyntimaksuista vastaa asiakas itse tai asiakkaan vakuutusyhtiö.
Kaikki puheterapeutit ovat Valviran hyväksymiä laillistettuja ammattilaisia, ja palvelumme on saatavilla sekä vastaanotolla, kotikäyntinä että etäyhteydellä. Ota meihin rohkeasti yhteyttä osoitteessa toimisto@sanapolku.fi tai tutustu palveluihimme osoitteessa sanapolku.fi.
Lisätietoja ja yhteydenottolomake löytyvät tämä linkki.