Vanhemmat voivat tukea lapsen puheen kehitystä päivittäin keskustelemalla, lukemalla ja leikkimällä lapsen kanssa. Säännöllinen vuorovaikutus arjen tilanteissa tarjoaa luonnollisia oppimismahdollisuuksia, kun lapselle nimetään esineitä, kuvataan tekemistä ja reagoidaan hänen aloitteisiinsa. Puheen kehitys vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja oikeita virikkeitä, joita vanhemmat voivat tarjota osana tavallista perhe-elämää.
Mitkä ovat tehokkaimmat tavat tukea lapsen puheen kehitystä arjen keskellä?
Lapsen puheen kehitystä voi tukea tehokkaasti sisällyttämällä kielellisiä harjoitteita päivittäisiin rutiineihin. Arjen vuorovaikutustilanteet ovat parhaita hetkiä kielen oppimiselle, sillä ne toistuvat säännöllisesti ja ovat lapselle merkityksellisiä. Näissä tilanteissa lapsi oppii kieltä luonnollisesti ja motivoituneesti.
Ruokailuhetket tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden nimetä ruokia, värejä ja makuja. Voit kysyä lapselta yksinkertaisia kysymyksiä ja antaa hänen vastata omalla tasollaan. Pukeutumistilanteissa voit nimetä vaatekappaleita ja kehon osia, mikä kartuttaa lapsen sanavarastoa huomaamatta.
Kylpyhetket ovat otollisia kielellisille leikeille veden ja kylpylelujen kanssa. Voit opettaa käsitteitä kuten ”märkä”, ”kuiva”, ”kelluu” ja ”uppoaa”. Päivittäiset lukuhetket ovat kenties tehokkain tapa tukea kielellistä kehitystä. Valitse ikätasoisia kirjoja, jotka kiinnostavat lastasi, ja keskustele tarinan tapahtumista.
Tärkeintä on tarjota lapselle myönteisiä vuorovaikutuskokemuksia ilman painostusta. Anna lapselle aikaa muodostaa sanoja ja lauseita, ja vahvista hänen ilmaisujaan toistamalla ne oikein ilman suoraa korjaamista.
Milloin vanhemman tulisi huolestua lapsen puheen kehityksestä?
Vanhemman on hyvä tuntea puheen kehityksen yleiset virstanpylväät, mutta muistaa että lapset kehittyvät yksilölliseen tahtiin. Huolta kannattaa kuitenkin herättää, jos 1-vuotias ei jokeltele tai käytä eleitä kommunikointiin, 1,5-vuotias ei ymmärrä yksinkertaisia ohjeita, 2-vuotias ei käytä yksittäisiä sanoja tai 3-vuotiaan puhe on vieraillekin vaikeasti ymmärrettävää.
Erityistä huomiota vaativat tilanteet, joissa lapsi menettää jo opittuja taitoja, ei ota katsekontaktia tai ei osoita kiinnostusta vuorovaikutukseen. Myös jos lapsen puhe ei etene tai kielellinen kehitys poikkeaa selvästi sisarusten tai ikätovereiden kehityksestä, kannattaa hakea ammattilaisen arviota.
On tärkeä muistaa, että varhainen tuki on tehokkainta. Jos jokin lapsen puheen kehityksessä huolestuttaa, kannattaa ottaa asia puheeksi neuvolassa. Huoli ei aina tarkoita ongelmaa, mutta asiantuntijan arvio voi tarjota arvokasta tietoa ja tarvittaessa tukea kehitykseen.
Miten leikki ja pelillisyys vaikuttavat lapsen puheen kehitykseen?
Leikki on lapsen luontainen tapa oppia ja leikkitilanteet tarjoavat ihanteellisen ympäristön kielen kehitykselle. Leikin kautta lapsi oppii kommunikoimaan, neuvottelemaan ja ilmaisemaan ajatuksiaan tavalla, joka on hänelle mielekäs ja motivoiva.
Kuvitteluleikit kehittävät kielellistä ilmaisua ja käsitteiden ymmärtämistä, kun lapsi luo tarinaa ja käyttää mielikuvitustaan. Roolileikeissä lapsi harjoittelee vuorovaikutusta, vuorottelua ja erilaisia kielellisiä tilanteita. Sääntöpelit puolestaan opettavat ohjeiden ymmärtämistä ja noudattamista sekä vuoron odottamista.
Vanhemmat voivat tukea kielellistä kehitystä valitsemalla ikätasolle sopivia leikkejä:
- 1-2-vuotiaille: kurkistusleikkejä, loruja ja riimejä
- 2-3-vuotiaille: yksinkertaisia roolileikkejä ja muistipelejä
- 3-5-vuotiaille: monipuolisempia roolileikkejä, kertomuksia ja sääntöpelejä
Leikkiessä lapselle kannattaa antaa aikaa ilmaista itseään ja tukea hänen aloitteitaan. Vanhemman osallistuminen leikkiin tarjoaa lapselle kielellisen mallin ja rohkaisee häntä kommunikoimaan.
Miten puheterapia tukee lapsen kielellistä kehitystä ja milloin siihen kannattaa hakeutua?
Puheterapia on vaikuttava kuntoutusmuoto, joka tukee lapsen kielellistä kehitystä yksilöllisesti suunniteltujen harjoitusten avulla. Puheterapeutti arvioi lapsen kielellisiä taitoja ja suunnittelee terapian vastaamaan juuri hänen tarpeitaan. Terapiassa harjoitellaan ääntämistä, sanavarastoa, kielen rakenteita ja kommunikaatiotaitoja leikinomaisesti.
Puheterapiaan kannattaa hakeutua, jos neuvolassa tai päiväkodissa on herännyt huoli lapsen kielellisestä kehityksestä tai jos vanhemmilla itsellään on huolta asiasta. Varhainen puuttuminen on tehokkainta, joten kannattaa toimia heti kun huoli herää.
Puheterapiaprosessi alkaa yleensä lääkärin lähetteellä, jonka jälkeen puheterapeutti tekee arvion lapsen tilanteesta. Arvion perusteella laaditaan kuntoutussuunnitelma, jos terapialle on tarvetta. Puheterapia toteutetaan yhteistyössä perheen kanssa, ja vanhempien osallistuminen on erittäin tärkeää kuntoutuksen onnistumiselle.
Yhteenveto: Tukea lapsen puheen kehitykseen
Lapsen puheen kehityksen tukeminen on yhteistyötä, jossa vanhempien päivittäinen tuki ja tarvittaessa ammattilaisten apu yhdistyvät. Sanapolku tarjoaa laadukkaita puheterapiapalveluita eri puolilla Suomea sekä vastaanotolla että etäyhteydellä. Yli 10 vuoden kokemuksella toimivana yhteiskunnallisena yrityksenä Sanapolku panostaa kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen yksilöllisesti ja ammattitaidolla.
Puheterapiaan voi tulla maksusitoumuksella, joita myöntävät Kela, hyvinvointialueet tai sairaanhoitopiirit, jolloin puheterapia on asiakkaalle maksutonta. Puheterapiapalveluihin voi hakeutua myös ilman maksusitoumusta, jolloin käyntimaksuista vastaa asiakas itse tai asiakkaan vakuutusyhtiö.
Jos sinulla herää huolta lapsesi puheen kehityksestä, ota yhteyttä Sanapolkuun. Yhdessä voimme löytää parhaat tavat tukea lapsesi kommunikaatiotaitojen kehittymistä. Tutustu palveluihimme osoitteessa www.sanapolku.fi.