Mitä dysfasia tarkoittaa?

Dysfasia eli kehityksellinen kielihäiriö on neurobiologinen häiriö, joka vaikuttaa puheen ja kielen kehitykseen ja käyttöön. Kyseessä on synnynnäinen, usein perinnöllinen tila, joka ilmenee kielen omaksumisen ja käytön vaikeuksina ilman, että taustalla on kuulovamma, kehitysvamma tai muu selittävä tekijä. Nykyään termiä kehityksellinen kielihäiriö tai kielelliset erityisvaikeudet tai lyhennettä DLD (Developmental Language Disorder) käytetään dysfasian sijaan. Tässä artikkelissa käsittelemme, miten kehityksellinen kielihäiriö ilmenee eri ikäisillä, miten sitä kuntoutetaan ja mistä siihen saa apua.

Mitä dysfasia tarkoittaa?

Dysfasia eli kehityksellinen kielihäiriö (DLD) tarkoittaa kielen kehityksen häiriötä, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän mukaisesti, vaikka näönvarainen päättely on ikätasoista. Suomessa arvioidaan noin 3-7 prosentilla lapsista olevan jonkinasteinen kielellinen erityisvaikeus, pojilla yleisemmin kuin tytöillä.

Dysfasiassa kielen eri osa-alueiden, kuten puheen tuottamisen, ymmärtämisen, sanaston kehityksen tai kieliopin omaksumisen vaikeudet ovat selvästi suurempia kuin muiden taitojen. Diagnosoinnissa keskeistä on, että kielellisten taitojen kehitys poikkeaa merkittävästi ikätasosta, vaikeus on pitkäkestoinen, eikä sitä selitä mikään muu tekijä kuten kuulovamma tai yleinen kehitysviive.

Kielellisen erityisvaikeuden vaikeusaste vaihtelee lievästä vaikeaan. Lievemmissä muodoissa vaikeudet voivat näkyä vain tietyissä kielellisissä toiminnoissa, kun taas vaikeammissa muodoissa kommunikaatiovaikeudet ovat laaja-alaisia ja vaikuttavat merkittävästi arjen toimintakykyyn ja oppimiseen.

Miten dysfasia ilmenee eri ikäisillä?

Lapsuudessa dysfasia voi ilmetä puheen viivästymisenä, sanaston hitaana karttumisena ja vaikeutena ymmärtää ohjeita. Tyypillisiä varhaisia merkkejä ovat vähäinen jokeltelu, ensisanojen viivästyminen sekä sanojen hidas oppiminen. Leikki-ikäisellä lapsella voi olla vaikeuksia muodostaa lauseita, käyttää oikeita taivutusmuotoja tai kertoa tapahtumista johdonmukaisesti.

Kouluiässä kielihäiriö näkyy usein lukemisen ja kirjoittamisen oppimisen vaikeuksina, haasteina asiatekstien ymmärtämisessä ja vieraiden kielten opiskelussa. Sosiaalinen vuorovaikutus voi olla hankalaa, mikä saattaa johtaa kaverisuhteiden haasteisiin.

Nuorilla ja aikuisilla kielihäiriö voi ilmetä hienovaraisemmin. Tyypillisiä haasteita ovat:

  • Vaikeudet ymmärtää monimutkaisia kielellisiä rakenteita
  • Haasteet kirjallisessa ilmaisussa ja asiatekstien tuottamisessa
  • Vieraan kielen oppimisen vaikeudet
  • Sosiaalisten tilanteiden haasteet, erityisesti ryhmätilanteissa
  • Opiskelun ja työelämän kommunikaatiotilanteiden kuormittavuus

Miten dysfasiaa kuntoutetaan?

Dysfasian kuntoutuksen keskeisin muoto on puheterapia, joka räätälöidään yksilöllisesti henkilön ikä, kielellisen häiriön luonne ja vaikeusaste huomioiden. Puheterapiassa harjoitellaan kielellisiä taitoja systemaattisesti erilaisten harjoitusten, pelien ja toiminnallisten menetelmien avulla.

Lapsilla kuntoutus painottuu usein puheen tuottamiseen, ymmärtämiseen, sanavaraston kasvattamiseen ja kielelliseen tietoisuuteen. Aikuisilla kuntoutus voi keskittyä toiminnallisiin kommunikaatiotaitoihin, tekstinymmärtämiseen ja -tuottamiseen sekä työelämässä tarvittaviin kielellisiin taitoihin.

Kuntoutuksen tukena voidaan käyttää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä kuten kuvia, tukiviittomia tai kommunikaatiosovelluksia. Lähiympäristön ohjaus on tärkeä osa kuntoutusta – perheenjäsenet, päiväkodin ja koulun henkilökunta tai työpaikan edustajat saavat ohjausta siitä, miten tukea kielellistä kehitystä arjessa.

Mistä saa apua dysfasiaan?

Dysfasian tai kielellisen erityisvaikeuden diagnosointi alkaa usein neuvolassa, kouluterveydenhuollossa tai terveyskeskuksessa, josta ohjataan tarkempiin tutkimuksiin. Lapset tutkitaan yleensä lastenneurologian yksikössä, jossa moniammatillinen tiimi arvioi kehitystä. Aikuiset hakeutuvat tutkimuksiin perusterveydenhuollon, työterveyden tai neurologian poliklinikan kautta.

Diagnoosin jälkeen voi saada maksusitoumuksen puheterapiaan joko Kelalta, hyvinvointialueilta tai sairaanhoitopiireiltä. Kela myöntää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, jos henkilöllä on lääkärinlausunto ja kuntoutussuunnitelma. Tällöin puheterapia on asiakkaalle maksutonta.

Sanapolku tarjoaa laadukasta puheterapiaa kaikenikäisille kielellisistä erityisvaikeuksista kärsiville. Palvelut voidaan toteuttaa vastaanotolla, asiakkaan omassa ympäristössä tai etäyhteydellä, mikä tekee kuntoutuksesta joustavaa ja saavutettavaa.

Yhteenveto ja miten voimme auttaa

Dysfasia eli kielellinen erityisvaikeus on pysyvä tila, mutta oikeanlaisen kuntoutuksen avulla kommunikaatiotaitoja voidaan merkittävästi parantaa. Sanapolku on tarjonnut laadukkaita puheterapiapalveluita yli 10 vuoden ajan eri puolilla Suomea. Meillä on erityistä osaamista kielellisten erityisvaikeuksien kuntouttamisessa kaikissa ikäryhmissä.

Puheterapiaan voi tulla maksusitoumuksella, joita myöntävät Kela, hyvinvointialueet tai sairaanhoitopiirit, jolloin puheterapia on asiakkaalle maksutonta. Puheterapiapalveluihin voi hakeutua myös ilman maksusitoumusta, jolloin käyntimaksuista vastaa asiakas itse tai asiakkaan vakuutusyhtiö.

Ota rohkeasti yhteyttä Sanapolkuun – autamme sinua tai läheistäsi kielihäiriöön liittyvissä haasteissa yksilöllisesti ja ammattitaitoisesti. Verkkosivuiltamme saat lisätietoa palveluistamme ja kuntoutusmahdollisuuksista.

Takaisin uutislistaukseen
Yksityisyyden hallinta

Hyödynnämme evästeitä varmistaaksemme Sinulle parhaan mahdollisen palvelun. Voit hallinnoida itse, mitä evästeitä palvelussa otetaan käyttöön ja muuttaa asetuksiasi helposti milloin tahansa.